Colleen Hooverin Se päättyy meihin (suom. Sirpa Parviainen, WSOY 2023, 428 s.) on noussut yhdenlaiseksi kohuromaaniksi. TikTokissakin julkaistu romaani on kerännyt mainetta huomattavasti enemmän mitä se tällaisen iäkkään lukijan mielestä olisi ansainnut. Mutta romaanilla on myös ansionsa. Se on tyyliltään hyvin vetävä, sitä on helppo lukea, ankeat ja raskaatkin aiheet koskettavat ja pakottavat ajattelemaan. Kirjan naiset ovat pääsääntöisesti selviytyjiä eikä perheväkivalta nujerra heitä. Kaiken ankeuden ja tuhon keskellä on myös toivoa.
Ei pidä
kavahtaa romaanin alkuasetelmaa. Päähenkilö Lily valmistuu ylipistosta ja
perustaa haaveilemansa yrityksen. Kun hän kaiken lisäksi kohtaa komean ja
mielenkiintoisen miehen, pitäisi kaiken olla kohdallaan. Lukija saattaa jo
paljon ennen kuin Lily aavistaa että kaikki ei ole sitä miltä se näyttää ja
tuntuu.
Luin aikanaan Anna Kareninan 14-vuotiaana. Kirja oli kodin kirjahyllyssä, joten sitä ei tarvinnut mennä kärkkymään kirjaston aikuisten osastolta – sieltä sai lainata kirjoja vasta 15-vuotiaana. Nyt eri palstoilla mietitään minkä ikäisenä olisi soveliasta lukea Hooverin romaania. Lukiessani Anna Kareninan aikuisena saatoin arvella mitä olin aikanaan siitä ”ymmärtänyt”. Ei ikärajoja kannata asetella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti