perjantai 2. helmikuuta 2024

Juha Ruusuvuori:Keskusteluja vainajien kanssa

Juha Ruusuvuori selvittää romaanissaan Keskusteluja vainajien kanssa (WSOY 2024, 238 s.) sukulaistensa perimmäistä olemusta. Helpointa on ottaa selvää siitä, millaisia vanhemmat, isovanhemmat ja heitäkin aikaisemmat sukupolvet ovat olleet, on lähteä tapaamaan ja keskustelemaan heidän kanssaan heidän omille kotiseuduilleen. Niinpä kirjailija matkustaa ristiin ja rastiin Suomea, jotta sekä isän että äidin puolen sukulaiset tulee kohdattua. Seuralaisena hänellä on Reino-koira, joka matkan varrella oppii puhumaan eli monta kertaa terävästi kyseenalaistamaan Juha Ruusuvuoren puuhat.

”Omien ja isäni luonteenpiirteiden etsiminen ja siivilöiminen tuntuu vaikealta tehtävältä. Esi-isät ovat isäni tavoin kuin saippuaa, heistä ei saa otetta, ja kun luulee saavansa otteen, he lipsahtavat muualle.” Vaikeinta on saada ketään puhumaan sotimisesta.

Toinen puhumattomuuden ja kohtaamattomuuden syy on alkoholi. Juhan toimittajaisä piiloutui pullojensa taakse, siinä missä olisi ollut tarvetta ja syytä olla lastensa ja perheensä kanssa. Vainajien avulla ei tämäkään asia ihan auennut.  

Pakostakin Ruusuvuoren romaania vertaa Sirpa Kähkösen 36 uurnaan. Ruusuvuoren tarina polveilee sinne tänne ja siinä on veijarimainen ote, joka helpottaa ajatusta, että tässä minäkin seurustelun vainajien kanssa. Mutta mielessä oli pakko lähteä samantapaiselle retkelle. Olen sitä oikeastaan tehnyt ja kirjannutkin ylös ajatuksiani ja selville saamiani asioita omakustanteisissa kirjoissani ”Maileri, viilari, vaari”, jossa paneudun isäni ja äitini elämään ja heidän sukulaistensa vaiheiseen ja ”Rakkautta ja ristiriitoja”, joka kertoo mieheni ja minun elämästä ja meihin vaikuttaneista vainajista.    

 


sunnuntai 21. tammikuuta 2024

R.M. Rosenberg: Vapaaherratar

R.M. Rosenbergin Vapaaherratar (Tammi 2023, 441 s.) on Hakoisten naiset -romaanisarjan toinen osa. Ensimmäinen osa Hakoisten Anna ilmestyi 2022. Uusi romaani ei ole jatkoa edelliselle. Romaanien päähenkilöt ovat kumpikin asuneet ja emännöineet Hakoisten kartanoa. Vapaaherrattaressa eletään 1790-luvun viimeistä vuosikymmentä.   

Helena Elisabeth von Burgerhausen on aikanaan avioitunut everstiluutnantti Erik Abraham Leijonhufvudin kanssa ja päätynyt kahden kartanon emännäksi.  Leijonhufvudit ostavat velkaisen Hakoisten kartanon ja alkavat vähitellen kunnostaa sitä. Everstiluutnantti hallitsee myös Mustialan puustellia eli virkataloa kuolemaansa saakka. Romaanin alussa everstiluutnantti on palannut katkeroituneena ja suomalaiseen upseerikuntaan pettyneenä Kustaa III:n sodasta (1788-1790). Suomen sodasta (1808-1809) palaa aikanaan terveytensä menettänyt ainoa poika. Helenan harteille jää selviytyminen tyttäriensä kanssa kartanon pyörittäminen. Mieltä painaa myös kahden tyttären heikot mahdollisuudet ”avioliittomarkkinoilla”. Avioliitot ovat tärkeitä myös tyttären perheelle. Jos tytär päätyy miniäksi varakkaaseen sukuun on siitä hyötyä myös hänen vanhemmilleen.  

Helena on niin vahvasti romaanin päähenkilö, että muut jäävät pakostakin hänen varjoonsa. Jotain samanlaista on Rosenbergin romaaneissa kuin Kaari Utrion teoksissa. On helppo eläytyä romaanin henkilöiden elämään ja ajatusmaailmaan. Lukija oppii millaista elämää yläluokka eli: mitä he söivät, miten pukeutuivat, miten kohtelivat työntekijöitään, miten avioliitot solmittiin ja miten sairauksia hoidettiin. Utrion romaaneissa usein pääjuonena oli miten nuori nainen saa rakastamansa miehen ja vähän päivänvastoinkin.

Vapaaherrattaressa on hienosti kuvattu Helenan rakkautta mieheensä, vaikka tämä sodan jäljiltä onkin henkisesti nujerrettu. Osa suomalaista upseeristoa ei pysty hyväksymään ollenkaan Suomen siirtymistä Venäjän vallan alle, yksi heistä on Erik Leijonhufvud.

 Mielenkiintoiseksi romaanin tekee se, että kirjailija asuu nykyisin Hakoisten kartanossa. Hän kuuluu kartanoa omistavaan sukuun. R.M. Rosenberg on historiaan perehtynyt filosofian tohtori. Hakoisten kartanosta löytyneet tilikirjat, perukirjat ja kirjeet ovat siivittäneet kirjailijaa luomaan aineistosta kiinnostavan historiallisen romaanin.

 


 

sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Kristin Harmel: Unohdettujen nimien kirja

Kristin Harmelin Unohdettujen nimien kirja (suom. Aila Herronen, Tammi 2023, 352 s.) on uudenlaisesta näkökulmasta kirjoitettu romaani Ranskan vastarintaliikkeestä toisen maailmansodan aikana. Eva on puolalais-juutalaisen pariskunnan tytär, joka on syntynyt Ranskassa. Hänen vanhempansa otetaan kiinni, mutta Eva välttyy siltä. Hän ajautuu mukaan hankkeeseen, jossa juutalaisperheiden lapsia kuljetetaan Sveitsiin väärennettyjen henkilöpaperien avulla.

Eva osoittautuu erinomaiseksi väärentäjäksi ja hänen tekemiensä asiapapereiden avulla vastarintaliikkeen väki onnistuu avittamaan kymmeniä ja kymmeniä lapsia turvaan. Evaa kauhistuttaa ajatus, että tieto lapsien oikeista nimistä katoaisi. Väärentäjä-aktivistitoverinsa kanssa he ryhtyvät merkkaamaan lasten oikeat nimet koodimerkeillä tiettyyn kirjaan.

Lapset ovat romaanissa ulkopuolisia, heistä ei juuri kerrota mitään. Lasten salakuljettaminen on hengenvaarallista ja pääasiassa Eva seuraa sitä kaukaa. Kunnes lopulta on hänenkin aika pelastaa itsensä.

Kirja aihe on kiehtova ja kiinnostava. Arvelen etten aikaisemmin ole lukenut mitään väärennetyistä asiapapereista ja niiden pelastavasta voimasta. Kirjan romanttinen loppu tuntuu hieman liian heppoiselta vakavan aiheen kuvauksien jälkeen. Mutta voihan natisen kauheuksien keskellä syntyä myös jotain kaunista ja pysyvää.




perjantai 29. joulukuuta 2023

Auli Leskinen: Talo Andien juurella

Auli Leskisen Talo Andien juurella (WSOY 2023, 295 s.) vie lukijan vuoteen 2015 ja keskelle Kolumbian valtataisteluja. Huumekauppa kukoistaa, FARC, vasemmistolainen sissijoukko taistelee Kolumbian armeijan kanssa ja ottaa panttivankeja. Erityisen haluttuja ovat nuoret pojat, joista koulutetaan sissejä. 

Kirjan päähenkilö, suomalaissyntyinen kriisiterapeutti Kira tutustuu Naisten talossa 11-vuotiaan kadonneen Camilon äitiin, tunnettuun tanssijaan ja päättää ryhtyä auttamaan pojan etsimisessä. Alkaa epätoivoiselta tuntuva matka Andien vuoristoon. Ongelmat kasaantuvat joka puolella. Jopa Naisten talolla räjähtää pommi. Kaikesta huolimatta tarinalla on onnellinen loppu. Camilo onnistuu pakenemaan ja pääsee äitinsä luokse.  

Kira joutuu pohtimaan työnsä mielekkyyttä ja äitinsä kuoleman myötä oman sukunsa vaiheita. Etenkin kun isän menneisyydestä selviää aivan uusia asioita. Romaani ei ratkaise sitä miksi hyvän asemasta maailmassa on niin paljon pahaa. Mutta siinä pohditaan näitä ja monia muitakin ihmiselämän peruskysymyksiä oivaltavasti. Kirjailijan ajatuksiin on helppo samaistua.     

Auli Leskinen on koulutukseltaan Latinalaisen Amerikan kirjallisuuden tohtori. Kustantajan tietojen mukaan hän on elänyt, opiskellut ja työskennellyt suuren osan elämästään Espanjassa ja Latinalaisen Amerikan maissa. Hänen esikositeoksensa Petojen aika (WSOY 2013) oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. 



maanantai 11. joulukuuta 2023

Jari Järvelä: Rakastan Eva Braunia

Jari Järvelän Rakastan Eva Braunia (Tammi 2023, 324 s.) on satiirinen ja veijarimainen kertomus mitä tapahtuu kun Eva Braunin päiväkirjoja alkaa löytyä hyvin yllättävistä paikoista. Muutenkin Hitleriin ja natsiaikaan liittyvää esineistöä ilmaantuu kerääjien iloksi myyntiin. Kun ollaan keskellä Järvelän luomaa tarinaa ei sekään kummastuta miksi Suomesta tehdään Hitlerin elämään liittyviä löytöjä.

Eva Braunin elämästä tiedetään hyvin vähän ja sen tähden uusien päiväkirjojen ilmaantuminen on hämmästyttävää. Vähemmän hämmästyttävää se on kotkalaiselle nuorelle naiselle Johannalle, jonka ystävät tempaavat hänet mukaan päiväkirja-seikkailuun. Johannan isoäiti on opettanut hänelle vanhaa saksalaista kaunokirjoitusta sütterliniä.  Johannan ystävätär tietää tämän ja on siitä syystä saksalaisen miehensä kanssa värväämässä Johannaa Evan päiväkirjojen kirjoittajaksi. Ne muutamat sivut, jotka oikeista päiväkirjoista on löydetty, on kirjoitettu vanhalla goottilaisella tyylillä.

Eläytyminen Evaksi alkaa vähitellen kiehtoa Johannaa. Tarinaan liittyy vähitellen Hitler-aineiston innokas saksalainen kerääjä. Eli romaanissa eletään monella tasolla. On se mitä tapahtuu päiväkirjan sivuilla Evalle ja tietysti siinä ohella myös Adolfille. Aina Eva ei oikein ymmärrä elämänkumppaniaan ja etenkin sitä miten yliolkaisesti tämä käyttäytyy kun Eva on mukana erilaisissa tilaisuuksissa. Johtaja ei silloin välitä Evasta tippaakaan. Eivät Evankaan tunteet aina ole kovin myönteisiä. Johtaja on hänelle Susi. 

Toisella tasolla eletään tätä päivää Kotkassa ja sen ympäristössä. Romaanin viehätys tulee juuri tästä monitasoisuudesta. Välillä lukiessa unohtuu että Evan päiväkirjat eivät ole aitoja ja niissä kerrotut tarinan ja tapahtumat vain olettamuksia.

Oivaltavaa on Hitlerin haikailu miten paljon parempi kirjoittaja Eva on kuin hän.

Taisteluni-kirja oli ilmestynyt vuonna 1925. Kolme vuotta ilmestymisensä jälkeen sitä oli myyty kolmisentuhatta kappaletta, mikä ei siihen aikaan ollut Saksassa kummoinenkaan kirjamyynti… Sitten kaikki muuttui. Pari vuotta myöhemmin kirjaa oli myyty jo lähes satatuhatta kappaletta ja kolmekymmentäluvun lopussa jo kuusi miljoonaa. Hääparit saivat Saksassa vihkimisen  yhteydessä Raamatun sijasta taisteluni-kirjan.    

Olen velvollisuudentuntoisesti palauttanut aina lainaamani kirjan. Yhden poikkeuksen olen tehnyt. Lainasin 1960-luvun puolivälissä Taisteluni-kirjan äitini serkulta. En koskaan palauttanut kirjaa. Kirja on luetun oloinen, kulunut. Sitä lienee tutkinut sukulaismies, kommunisti.

Kirja on painettu 1942. Ensimmäisessä osassa Tilinteko on mielenkiintoinen merkintä (24.-32. TUHAT) ja toisessa osassa Kansallissosialistinen liike (24.-27.TUHAT). Kirjan kannessa on hakaristi ja selkämyksessä neljä kullattua kotkaa, jotka seisovat hakaristin päällä.  



maanantai 27. marraskuuta 2023

Anneli Kannon Saalistetut

Anneli Kannon Saalistetut  (CrimeTime 2023, 237 s.) on sopivaa ja erittäin hyvää luettavaa ei-liian-jännittävän dekkarin lukijalle. Monipuolinen ja ansioitunut kirjailija Kanto ilahdutti vajaa vuosi lukijoitaan Näkijä-sarjan ensimmäisellä romaanilla Haihdutetut. Romaanin päähenkilönä on meedio Noora Näkijä.

Nyt Noora saa työtarjouksen Lapista. Hänen pitäisi viihdyttää niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin matkailijoita lumikävelyn, poroajelun, pannukahvin ja laskettelun lomassa. Hiihtokeskuksessa olisi luvassa täysylläpito ja asunto. Tarjous on houkutteleva ja Noora päätyy omaan pikkumökkiinsä. Hiljalleen hän tutustuu työtovereihinsa. Töitä riittää.

Hiihtokeskuksessa alkaa kuitenkin tapahtua kummia. Keskuksen siivoojan auto suistetaan tieltä, siivoojan teini-ikäinen tytär huumataan kotibileissä, perheen koiraa vahingoitetaan ja tyttären ystävätär siepataan – tytöt ovat vaihtaneet toppatakkeja, joten siepatuksi päätyy väärä tyttö.

Anneli Kanto kirjoittaa kepeästi ja tarkasti. Hän on armoton yksityiskohtien tarkkailija ja löytäjä. Sivukaupalla on tunne etteihän tässä nyt ylipäätään mitään rikosta ole, mutta on kuitenkin. Romaanin loppupuolella arvoitus ratkeaa pala palalta, aika maltillisella tahdilla, mutta hyvin harkitusti. Lukija kykenee pienistä vihjeistä ja palasista selvittämään tapahtumien kulun.   

Noora Näkijä ei ole romaanissa erehtymätön meedio. Hän yrittää tarjota asiakkailleen vaihtoehtoja ja kannustaa tekemään muutoksia. Välillä käy niinkin ettei meedio halua nähdä mitä valitut kortit kertovat. Välillä ennustajan ja asiakkaan välille syntyy tiivis yhteisymmärryksen henki. ”Marinan käsi lepäsi pöydällä. Se oli punaiseksi kulunut, työtä tekevän ihmisen käsi, kynnet saksilla lyhyiksi leikellyt. Se oli liikuttava, kosketusta pyytävä käsi, jonka nöyryyden vuoksi näkijä uskalsi hivuttaa oman kätensä pöydän yli ja tarttua siihen. ”

Sarjan ensimmäinen osa on Haihtuneet (CrimeTime 2023, 254 s.).   



keskiviikko 15. marraskuuta 2023

Satu Rämön Jakob

Satu Rämön Jakob (WSOY 2023, 400 s.) jatkaa jo varsin monille lukijoille tutuksi tulleen islantilaispoliisin Hildurin ja Islannissa opiskelujaan päättävän suomalaisen poliisin Jakobin tarinaa. Hildur-sarjan toinen osa keskittyi Hildurin sisarusten Rosan ja Björkin kohtalon selvittämiseen.

Jakobissa ratkotaan murhia ja pahoinpitelyjä Islannissa, mutta välillä ollaan Äkäslompolassa tai Helsingissä. Rikosten yhteisenä tekijänä on luonnon- ja eläintensuojelu. Jakobin huoltajuuskiistat ja ex-vaimon elämäntilanne ovat myös selvittelyn kohteena. Tallella on Hildurin tarve päästä välillä merelle surffailemaan ja Jakobin neulominen vain yltyy. Jakobin elämässä solmukohtia riittää. 

Selkeästi kolmas kirja on lähellä tavanomaista dekkarin rakennetta ja luonnetta, rikoksiakin on tällä kertaa ratkovana kosolti useampia kuin aikaisemmin. Uutuudenviehätyksenä Hildurissa oli Islannin luonto ja ylipäätään islantilaisuus. Nyt ollaan paljon Suomessa ja hämmästellään meidän elämänmenoamme. Tarina jää sen verran avoimeksi, että jatkoa voi ounastella.  




maanantai 23. lokakuuta 2023

Maritta Lintusen Sata auringonkiertoa

Maritta Lintusen Sata auringonkiertoa (WSOY 2023, 325 s.) kertoo nelihenkisestä perheestä joka muuttaa Pohjois-Karjalasta 1970-luvulla Göteborgiin, missä on luvassa töitä perheen isälle Volvon tehtaalta. Pikkutilan hoitaminen ja metsätyöt eivät enää elätä perhettä.

Perheen teini-ikäinen tytär Leena on haltioissaan uudesta kotimaastaan, hän sopeutuu vaivattomasti ja oppii uuden kielenkin nopeasti. Vanhemmat hyväksyvät uuden elämäntilanteensa pakon edessä. Perheen aikuistuva poika Seppo tietää oltuaan vuoden Ruotsissa, että hänen paikkansa on kotikylällä, kotitalossa.

Seppo on innokas lukija ja tutustuu sattumalta hänen mailleen eksyneeseen kirjailija Matti Pulkkiseen. Vasta Pulkkisen avulla Seppo tajuaa syvällisemmin mikä hänet sitoo kotiseutuun ja sen kieleen. Kirjassa on käytetty paljon murretta, mikä antaa kirjalle syvyyttä ja tuntumaa siihen mitä muuttajat ovat menettäneet.

Tätä kaikkea alkaa tutkia Leenan tytär göteborgilaisen lehden toimittaja nähtyään dokumentti-ohjelman, joka on tehty hänen äitinsä perheestä ja heidän muutostaan. Kirjassa ovat äänessä monen sukupolven edustajat. Mitä vanhemmista henkilöistä on kyse sitä haluttomampia he ovat kertomaan kokemastaan. Leenan alkuvuosien innostus haalenee vuosien myötä. Kaiken ylle kiertyy ulkopuolisuus ja suru vanhempien hylkäämisestä vanhoille kotikonnuille.  

Lämminhenkisesti kirjoitetussa romaanissa on monikerroksisuutta. Kipeidenkin tuntemusten

kanssa on mahdollista, osittain myös pakko elää. Pakostakin jäin miettimään miten paljon rankempaa ja vaikeampaa oman kotimaansa mahdottomia elinolosuhteita pakenevien on sopeutua uusiin oloihin.  


 

perjantai 20. lokakuuta 2023

Guillaume Musson Tyttö ja yö

Guillaume Musson Tyttö ja yö (suom. suom. Anna Nurminen, Siltala 2023, 357 s.) on ranskalaisen suositun kirjailijan ensimmäinen suomennettu teos. Musson kirjoja on myyty yli 11 miljoonaa kappaletta ja niitä on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. Romaania ei voi luokitella dekkariksi, koska se leima antaisi liian yksipuolisen kuvan Musson monikerroksisesta kertomuksesta.

Musso on tällä kertaa sijoittanut kirjansa tapahtunut lapsuutensa ja nuoruutensa maisemiin Etelä-Ranskaan, jonne kirjan päähenkilö kirjailija on palannut kahdenkymmenen viiden vuoden tauon jälkeen. Hän on saanut tietää että hänen vanhan koulunsa yhteydessä oleva liikuntahalli puretaan uuden rakennuksen tieltä. Hän on varma, että vuosikymmenten takaiset asiat tulevat julki ja liikuntahallin rakenteisiin kätketty ruumis tulee päivänvaloon. Siitä huolimatta kirjailija on tullut paikalle.  

Tästä alkavat tapahtumat jotka eivät miltään osin vastaa etukäteisoletuksia, joita tekevät sekä romaanin henkilöt että etenkin lukija, joka välillä kuvittelee olevansa paremmin perillä tapahtumien kulusta ja uusien henkilöiden osuudesta siihen mitä tapahtuu.

Henkilöitä vyörytetään välillä melko kiivaaseen tahtiin. Paljon useammalla kuin Thomas epäilee, on tietoa kaikesta ja paljon useampi kuin voi aavistakaan on ollut osallisena filosofian opettajan ja hänen kuvankauniin oppilaansa katoamiseen.

Kustantajan mukaan kyseessä on trilleri, missä on piirteitä Twin Peaksistakin. Ja hyviä piirteitä onkin.   




torstai 19. lokakuuta 2023

Silja-Elisa Laitosen Haavat

Silja-Elisa Laitosen Haavat (Tammi 2023, 560 s.) on hiottu ajankuvaus jatkosotaa seuranneista vuosista ja ihmisistä, jotka yrittävät rimpuilla irti mieltä vaivaavista kauheistakin sota-vuosien kokemuksista. Laitonen on työskennellyt poliisina ja sitä kokemustaan hän hyödyntää monella tavalla seuratessaan päähenkilöittensä elämää. Raakel on ollut lottana -  tästä ajasta Laitonen kertoo esikoisromaanissaan Valinta (Tammi 2022, 480 s.). 

Rauhan tultua Raakel etsii monen nuoren tavoin paikkaansa sodasta toipuvassa Suomessa. Mieluisa työpaikka löytyy yllättävältä taholta. Raakel joutuu kestämään sen että hänen valintansa ei täytä vanhempien toiveita. 

Romaanin ajan kuvaus on hyvin uskottavaa, samoin päähenkilöitten henkinen repaleisuus. Rakkaus on paljolti se mikä pitää mielensä murtaneet kasassa. Laitosen kieli ja aiheet ovat arkipäiväisiä, kerronta hiottua ja henkilöt ristiriitoineen kaikkiaan hyvin uskottavia. Raakel kuuluu selkeästi kirjallisuutemme vahvoihin naisiin. Oman miellyttävän lisän romaanin lukemiseen tuo Helsinkiä tuntevalle paikkojen kuvaus vuosikymmenten takaa.  

 Olisi ilo lukea Raakelin myöhemmistäkin elämänvaiheista. Kirjailija kirjoittaa parhaillaan käsikirjoitusta Valinta-romaaniin perustuvalle elokuvalle. 




sunnuntai 1. lokakuuta 2023

Kjell Westön Molly & Henry.

Kjell Westön Molly & Henry. Romaani sotavuosilta (suom. Laura Beck, Otava 2023, 509 s.) on kuvaus helsinkiläisten keskiluokkaisten ihmisten elämästä vuosina 1939-1941, pääpaino ajanjaksossa, jota olemme tottuneet kutsumaan välirauhaksi. Romaanin alussa talvisodan raastavina kuukausina Molly on näyttelijäkiertueella Ruotsissa ja Henry toimittajana rintamalla.

Molly on niittänyt mainetta filmitähtenä. Ikää on alkanut kertyä ja yli 30-vuotiaalle näyttelijättärelle ei liikene enää loistokkaita rooleja ei elokuvissa eikä teatterissa. Ruotsin kiertueella on tarkoitus kerätä tukea sotivalle Suomelle. Molly pohtii kautta romaanin taiteilijan asemaa ja naisen syrjintää teatterin maailmassa. Katkeralta tuntuu kun aikaisemmat ansiot unohtuvat nopeasti.

Ruotsissa Molly murehtii myös rakastamansa miehen Henry kohtaloa. Henry on Hufvudstadsbladetin toimittaja. Henryn kirjoituksista Molly osaa lukea että niiden sävy on sotakuukausien myötä muuttunut. Palattuaan rintamalta Henry ajautuu todelliseen ahdinkoon, kun välit toimituksen johtoon heikkenevät niin että hän ei enää saa kirjoittaa reportaasejaan. Lehti ei halua julkaista juttua mielisairaalaan joutuneesta sotilaasta Sinänsä Henry ymmärtää ja hänet on kurssitettukin siihen että sodasta saa kirjoittaa vain voittajan näkökulmasta.

Romaanin keskiössä on Helsinki. Välirauhan Helsinkikin on kuin huonosti voiva leikkauspotilas. Vaikka Henry ja Molly liikkuvat lukijallekin tutuissa paikoissa, on kuin kaiken yllä olisi pelottava odotus. Tuleeko uusi sota vai ei.

Sota on muuttanut Mollyn ja Henryn ystävä- ja sukulaispiiriä. Moni ystävä ja sukulainen on kaatunut. Mollyn sisaren mies haavoittunut. Lukija pakostakin etsii yhtymäkohtia Ukrainan sotaan. Kirjailija kertoo romaanin jälkisanoissa aloittaneensa kirjan kirjoittamisen 2019. Tavoitteena oli romaani, joka ei kertoisi hänen sukunsa historiasta. Kirjailijan toinen isoisä kaatui talvisodassa helmikuussa 1940 ja toinen jatkosodassa elokuussa 1941. Henryn samaistan monestakin syystä kirjailijaan itseensä. Kirja myös vilisee 1940-luvun kulttuuriväkeä, osa omalla nimellään, osa peitenimellä – moni on aika helppo tunnistaa.

Kirjan päähenkilöt ajautuvat tilapäiseen välirikkoon, jonka aikana kumpikaan ei voi erityisen hyvin. Etenkin Henryn mieltä painaa jatkuvasti hänen käyttäytymisensä 1918 tapahtumissa. Vaikka hän kuinka miettii, hän ei pysty kertomaan niistä Mollylle. Kaikesta huolimatta hän vähitellen myöntää itselleen että hän rakastaa Mollyä, rakkautensa myöntää myös Molly.    

Romaanissa on samaa lumovoimaa mitä on ollut Westöön monessa aikaisemmin ilmestyneessä romaanissa. Vaikka kaiken yllä on sodan aiheuttama ahdistus ja näköalattomuus, on sittenkin olemassa toivoa.              

  


Juha Ruusuvuori:Keskusteluja vainajien kanssa

Juha Ruusuvuori selvittää romaanissaan Keskusteluja vainajien kanssa (WSOY 2024, 238 s.) sukulaistensa perimmäistä olemusta. Helpointa on ot...