sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Kristin Harmel: Unohdettujen nimien kirja

Kristin Harmelin Unohdettujen nimien kirja (suom. Aila Herronen, Tammi 2023, 352 s.) on uudenlaisesta näkökulmasta kirjoitettu romaani Ranskan vastarintaliikkeestä toisen maailmansodan aikana. Eva on puolalais-juutalaisen pariskunnan tytär, joka on syntynyt Ranskassa. Hänen vanhempansa otetaan kiinni, mutta Eva välttyy siltä. Hän ajautuu mukaan hankkeeseen, jossa juutalaisperheiden lapsia kuljetetaan Sveitsiin väärennettyjen henkilöpaperien avulla.

Eva osoittautuu erinomaiseksi väärentäjäksi ja hänen tekemiensä asiapapereiden avulla vastarintaliikkeen väki onnistuu avittamaan kymmeniä ja kymmeniä lapsia turvaan. Evaa kauhistuttaa ajatus, että tieto lapsien oikeista nimistä katoaisi. Väärentäjä-aktivistitoverinsa kanssa he ryhtyvät merkkaamaan lasten oikeat nimet koodimerkeillä tiettyyn kirjaan.

Lapset ovat romaanissa ulkopuolisia, heistä ei juuri kerrota mitään. Lasten salakuljettaminen on hengenvaarallista ja pääasiassa Eva seuraa sitä kaukaa. Kunnes lopulta on hänenkin aika pelastaa itsensä.

Kirja aihe on kiehtova ja kiinnostava. Arvelen etten aikaisemmin ole lukenut mitään väärennetyistä asiapapereista ja niiden pelastavasta voimasta. Kirjan romanttinen loppu tuntuu hieman liian heppoiselta vakavan aiheen kuvauksien jälkeen. Mutta voihan natisen kauheuksien keskellä syntyä myös jotain kaunista ja pysyvää.




perjantai 29. joulukuuta 2023

Auli Leskinen: Talo Andien juurella

Auli Leskisen Talo Andien juurella (WSOY 2023, 295 s.) vie lukijan vuoteen 2015 ja keskelle Kolumbian valtataisteluja. Huumekauppa kukoistaa, FARC, vasemmistolainen sissijoukko taistelee Kolumbian armeijan kanssa ja ottaa panttivankeja. Erityisen haluttuja ovat nuoret pojat, joista koulutetaan sissejä. 

Kirjan päähenkilö, suomalaissyntyinen kriisiterapeutti Kira tutustuu Naisten talossa 11-vuotiaan kadonneen Camilon äitiin, tunnettuun tanssijaan ja päättää ryhtyä auttamaan pojan etsimisessä. Alkaa epätoivoiselta tuntuva matka Andien vuoristoon. Ongelmat kasaantuvat joka puolella. Jopa Naisten talolla räjähtää pommi. Kaikesta huolimatta tarinalla on onnellinen loppu. Camilo onnistuu pakenemaan ja pääsee äitinsä luokse.  

Kira joutuu pohtimaan työnsä mielekkyyttä ja äitinsä kuoleman myötä oman sukunsa vaiheita. Etenkin kun isän menneisyydestä selviää aivan uusia asioita. Romaani ei ratkaise sitä miksi hyvän asemasta maailmassa on niin paljon pahaa. Mutta siinä pohditaan näitä ja monia muitakin ihmiselämän peruskysymyksiä oivaltavasti. Kirjailijan ajatuksiin on helppo samaistua.     

Auli Leskinen on koulutukseltaan Latinalaisen Amerikan kirjallisuuden tohtori. Kustantajan tietojen mukaan hän on elänyt, opiskellut ja työskennellyt suuren osan elämästään Espanjassa ja Latinalaisen Amerikan maissa. Hänen esikositeoksensa Petojen aika (WSOY 2013) oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. 



maanantai 11. joulukuuta 2023

Jari Järvelä: Rakastan Eva Braunia

Jari Järvelän Rakastan Eva Braunia (Tammi 2023, 324 s.) on satiirinen ja veijarimainen kertomus mitä tapahtuu kun Eva Braunin päiväkirjoja alkaa löytyä hyvin yllättävistä paikoista. Muutenkin Hitleriin ja natsiaikaan liittyvää esineistöä ilmaantuu kerääjien iloksi myyntiin. Kun ollaan keskellä Järvelän luomaa tarinaa ei sekään kummastuta miksi Suomesta tehdään Hitlerin elämään liittyviä löytöjä.

Eva Braunin elämästä tiedetään hyvin vähän ja sen tähden uusien päiväkirjojen ilmaantuminen on hämmästyttävää. Vähemmän hämmästyttävää se on kotkalaiselle nuorelle naiselle Johannalle, jonka ystävät tempaavat hänet mukaan päiväkirja-seikkailuun. Johannan isoäiti on opettanut hänelle vanhaa saksalaista kaunokirjoitusta sütterliniä.  Johannan ystävätär tietää tämän ja on siitä syystä saksalaisen miehensä kanssa värväämässä Johannaa Evan päiväkirjojen kirjoittajaksi. Ne muutamat sivut, jotka oikeista päiväkirjoista on löydetty, on kirjoitettu vanhalla goottilaisella tyylillä.

Eläytyminen Evaksi alkaa vähitellen kiehtoa Johannaa. Tarinaan liittyy vähitellen Hitler-aineiston innokas saksalainen kerääjä. Eli romaanissa eletään monella tasolla. On se mitä tapahtuu päiväkirjan sivuilla Evalle ja tietysti siinä ohella myös Adolfille. Aina Eva ei oikein ymmärrä elämänkumppaniaan ja etenkin sitä miten yliolkaisesti tämä käyttäytyy kun Eva on mukana erilaisissa tilaisuuksissa. Johtaja ei silloin välitä Evasta tippaakaan. Eivät Evankaan tunteet aina ole kovin myönteisiä. Johtaja on hänelle Susi. 

Toisella tasolla eletään tätä päivää Kotkassa ja sen ympäristössä. Romaanin viehätys tulee juuri tästä monitasoisuudesta. Välillä lukiessa unohtuu että Evan päiväkirjat eivät ole aitoja ja niissä kerrotut tarinan ja tapahtumat vain olettamuksia.

Oivaltavaa on Hitlerin haikailu miten paljon parempi kirjoittaja Eva on kuin hän.

Taisteluni-kirja oli ilmestynyt vuonna 1925. Kolme vuotta ilmestymisensä jälkeen sitä oli myyty kolmisentuhatta kappaletta, mikä ei siihen aikaan ollut Saksassa kummoinenkaan kirjamyynti… Sitten kaikki muuttui. Pari vuotta myöhemmin kirjaa oli myyty jo lähes satatuhatta kappaletta ja kolmekymmentäluvun lopussa jo kuusi miljoonaa. Hääparit saivat Saksassa vihkimisen  yhteydessä Raamatun sijasta taisteluni-kirjan.    

Olen velvollisuudentuntoisesti palauttanut aina lainaamani kirjan. Yhden poikkeuksen olen tehnyt. Lainasin 1960-luvun puolivälissä Taisteluni-kirjan äitini serkulta. En koskaan palauttanut kirjaa. Kirja on luetun oloinen, kulunut. Sitä lienee tutkinut sukulaismies, kommunisti.

Kirja on painettu 1942. Ensimmäisessä osassa Tilinteko on mielenkiintoinen merkintä (24.-32. TUHAT) ja toisessa osassa Kansallissosialistinen liike (24.-27.TUHAT). Kirjan kannessa on hakaristi ja selkämyksessä neljä kullattua kotkaa, jotka seisovat hakaristin päällä.  



Enni Mustonen: Kartanonrouva

Enni Mustosen Rouvankartanon tarinoita II-osa Kartanonrouva (Otava 2024; 318 s.) vie lukijan Mäntsälään Nordenskiöldin Nummisten Frugård -ka...