Ann-Christin Antellin Puuvillatehtaan varjossa

 Ann-Christin Antellin esikoisteoksen Puuvillatehtaan varjossa (Gummerus 2021, 335 s.) kerrotaan että kyseessä on Puuvilla-tehdas sarjan 1. osa. Kirjailija on lopuksi kertonut taustaa romaanilleen. Se perustuu kirjailijan sanojen mukaan osittain historiallisiin faktoihin, mutta kirjan tapahtumat ja henkilöhahmot ovat fiktiivisiä. Kaikki saa alkunsa siitä kun englantilainen John Barker (1791-1854) saapuu Turkuun ja perustaa sinne puuvillatehtaan. Barker on aikaisemmin ollut mukana perustamassa Finlaysonin tehdasta Tampereelle. Kokonaisuuden kannalta ei ole väliä onko kirjan henkilöillä esikuva oikeassa elämässä vai ei.

Ajan kuvana kirja on mainio ja lisäarvoa siihen saa turkulainen tai Turun ystävä, koska se on kertoo 1800-luvun Turusta. Päähenkilönä on nuorena leskeksi jäänyt Jenny Malmström. Pian miehensä kuoleman jälkeen hän menettää myös pienen poikansa ja palaa isänsä pappilaan Kaarinaan. Sieltä käsin Jenny osallistuu Turun Rouvainyhdistyksen (yleisemmin Rouvaväenyhdistyksen) työhön. Alkajaiseksi hän saa tehtäväkseen suostutella tehtailija Barkerin rakentamaan työntekijöilleen uusia asumuksia. Isä-Barker siirtää tämänkaltaiset tehtävät pojalleen, opintojensa jälkeen Euroopasta kotiutuneelle, hieman ylimieliseltä vaikuttavalle Fredrik Barkerille.

Samaan aikaan Jenny tutustuu myös suomenmieliseen opettajaan Kosti Vanhaseen. Alkaa kolmen aikuisen välinen kisa siitä kuka saa kenetkin. Lupaus siitä että kyseessä on Puuvillatehdas-sarjan 1. osa, saa lukijan aavistamaan miten Jennyn kosijoiden käy. Kuvitelma horjuu kieltämättä pahasti siinä vaiheessa kun Fredrik Barker avioituu varakkaan ruotsalaisen suvun kaunottaren kanssa.

Romaani on onnistunut yhdistelmä ajankuvausta ja romantiikkaa.  Rouvainyhdistys on monen tärkeän työväestön elinolosuhteita parantavan hankkeen alullepanijana ja toteuttajana. Maksajina ovat Turun suuret yritykset, ensimmäisenä useimmiten Pehr Fredric von Rettig. Lisäväriä tuo Koroisten piispanlinnan raunioiden löytyminen ja niihin liittyvät kaivaukset.

Viihdekirja parhaimmillaan. Historiallisen puitteet tuovat uskottavuutta ja lisäväriä.

 

 

Näin tehdään ihme ja tullaan maailmanmestariksi

 En ole ainoa mummi, joka on istunut katsomossa taputtamassa ja mahdollisesti vähän hurraamassakin kun lapsenlapsi on mukana cheerleading-joukkueessa tavoittelemassa Suomen mestaruutta tai muuta arvomitalia tai esiintymässä joulu- tai kevätnäytöksessä. Tapahtuman tunnelma vie niin mennessään, että ei oikein loppujen lopuksi mille hurraa eikä tiedä sitäkään missä kohtaa joukkue onnistuu täydellisesti. Tunnelma ja taidokkaat liikkeet ihastuttavat.

Nyt tiedän monesta asiasta enemmän. Ulla Appelsin ja Maria Wahlroos ovat kirjoittaneet kirjan Näin tehdään ihme. Mitä jokaisen tulisi oppia cheerleadingin maailmanmestarilta (WSOY 2021, 256 s.). Kirjassa kerrotaan vuosien 2017, 2018 ja 2019 cheerleadingin maailmanmestaruus-kilpailuista. USA:ssa on lajin harrastajia miljoonia – Suomessa 15 000. Maailmanmestaruus oli vuodesta toiseen mennyt lajin mahtimaalle. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut olemassa.

Kunnes Suomen cheerleading-joukkueen valmentaja Maria Wahlroos toi julki ajatuksen, että Suomen joukkue voisikin olla se paras. Kaikki mahdollinen valjastettiin siihen että voitto tulisi vuoden 2017 kilpailuissa. Mutta ei tullut. Katsojien ja kilpakumppaneiden mielestä Suomi oli paras, mutta voittopisteet annettiin emämaalle.

Suomen joukkueen pettymys oli suuri. Yksi joukkuelaisista oli kilpailuiltana kysynyt: ”Maria, voidaanko me ikinä voittaa?” Maria joutui miettimään vastaustaan: ”En tiedä. Minä en oikeasti tiedä, mutta meidän on pakko uskoa siihen”. Pettyneen mielen uumenista noussut vastaus jätti kipinän, jota lähdettiin uhkarohkeasti kasvattamaan suuren suureksi tulen lieskaksi. Mariaa on myös kiitetty siitä, että hän tekee päätöksiä, hän uskaltaa uudistaa ohjelmaa ja liikkeitä, jopa silloinkin kun loukkaantumisen tai sairauden takia muutos on tehtävä ja ennen muuta toteutettava pienellä varoitusajalla.

Kirja on kuin aito dekkari – vaikka tällä kertaa tiedetäänkin lopputulos. Askel askeleelta kerrotaan miten mahdoton muuttui mahdolliseksi. Maria Wahlroosilla, anestesialääkärillä ja valmentajalla on omaperäinen ja tehokas tapa hoitaa valmentajan tehtäviä. Tärkeintä on varmaan horjumaton luottamus urheilijoihin ja samalla myös pyyteetön apu auttaa jokaisesta erikseen kun jokin ongelma on olemassa.

Kirja on tarina joukkueen kasvamisesta mestariksi, mutta sen opit ja esimerkit soveltuvat monille elämänalueille ja se tekee Näin tehdään ihme -kirjasta merkityksellisen. Ulla Appelsin, itsekin cheerleadingin harrastaja on hienosti vanginnut kirjalliseen asuun Marian ajatukset, ideat, ehdotukset, kaiken.   

Maailmanmestari oli ensin vuonna 2018 Suomi ja toistamiseen vuonna 2019. Kisoja ei pidetty 2020.