maanantai 23. lokakuuta 2023

Maritta Lintusen Sata auringonkiertoa

Maritta Lintusen Sata auringonkiertoa (WSOY 2023, 325 s.) kertoo nelihenkisestä perheestä joka muuttaa Pohjois-Karjalasta 1970-luvulla Göteborgiin, missä on luvassa töitä perheen isälle Volvon tehtaalta. Pikkutilan hoitaminen ja metsätyöt eivät enää elätä perhettä.

Perheen teini-ikäinen tytär Leena on haltioissaan uudesta kotimaastaan, hän sopeutuu vaivattomasti ja oppii uuden kielenkin nopeasti. Vanhemmat hyväksyvät uuden elämäntilanteensa pakon edessä. Perheen aikuistuva poika Seppo tietää oltuaan vuoden Ruotsissa, että hänen paikkansa on kotikylällä, kotitalossa.

Seppo on innokas lukija ja tutustuu sattumalta hänen mailleen eksyneeseen kirjailija Matti Pulkkiseen. Vasta Pulkkisen avulla Seppo tajuaa syvällisemmin mikä hänet sitoo kotiseutuun ja sen kieleen. Kirjassa on käytetty paljon murretta, mikä antaa kirjalle syvyyttä ja tuntumaa siihen mitä muuttajat ovat menettäneet.

Tätä kaikkea alkaa tutkia Leenan tytär göteborgilaisen lehden toimittaja nähtyään dokumentti-ohjelman, joka on tehty hänen äitinsä perheestä ja heidän muutostaan. Kirjassa ovat äänessä monen sukupolven edustajat. Mitä vanhemmista henkilöistä on kyse sitä haluttomampia he ovat kertomaan kokemastaan. Leenan alkuvuosien innostus haalenee vuosien myötä. Kaiken ylle kiertyy ulkopuolisuus ja suru vanhempien hylkäämisestä vanhoille kotikonnuille.  

Lämminhenkisesti kirjoitetussa romaanissa on monikerroksisuutta. Kipeidenkin tuntemusten

kanssa on mahdollista, osittain myös pakko elää. Pakostakin jäin miettimään miten paljon rankempaa ja vaikeampaa oman kotimaansa mahdottomia elinolosuhteita pakenevien on sopeutua uusiin oloihin.  


 

perjantai 20. lokakuuta 2023

Guillaume Musson Tyttö ja yö

Guillaume Musson Tyttö ja yö (suom. suom. Anna Nurminen, Siltala 2023, 357 s.) on ranskalaisen suositun kirjailijan ensimmäinen suomennettu teos. Musson kirjoja on myyty yli 11 miljoonaa kappaletta ja niitä on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. Romaania ei voi luokitella dekkariksi, koska se leima antaisi liian yksipuolisen kuvan Musson monikerroksisesta kertomuksesta.

Musso on tällä kertaa sijoittanut kirjansa tapahtunut lapsuutensa ja nuoruutensa maisemiin Etelä-Ranskaan, jonne kirjan päähenkilö kirjailija on palannut kahdenkymmenen viiden vuoden tauon jälkeen. Hän on saanut tietää että hänen vanhan koulunsa yhteydessä oleva liikuntahalli puretaan uuden rakennuksen tieltä. Hän on varma, että vuosikymmenten takaiset asiat tulevat julki ja liikuntahallin rakenteisiin kätketty ruumis tulee päivänvaloon. Siitä huolimatta kirjailija on tullut paikalle.  

Tästä alkavat tapahtumat jotka eivät miltään osin vastaa etukäteisoletuksia, joita tekevät sekä romaanin henkilöt että etenkin lukija, joka välillä kuvittelee olevansa paremmin perillä tapahtumien kulusta ja uusien henkilöiden osuudesta siihen mitä tapahtuu.

Henkilöitä vyörytetään välillä melko kiivaaseen tahtiin. Paljon useammalla kuin Thomas epäilee, on tietoa kaikesta ja paljon useampi kuin voi aavistakaan on ollut osallisena filosofian opettajan ja hänen kuvankauniin oppilaansa katoamiseen.

Kustantajan mukaan kyseessä on trilleri, missä on piirteitä Twin Peaksistakin. Ja hyviä piirteitä onkin.   




torstai 19. lokakuuta 2023

Silja-Elisa Laitosen Haavat

Silja-Elisa Laitosen Haavat (Tammi 2023, 560 s.) on hiottu ajankuvaus jatkosotaa seuranneista vuosista ja ihmisistä, jotka yrittävät rimpuilla irti mieltä vaivaavista kauheistakin sota-vuosien kokemuksista. Laitonen on työskennellyt poliisina ja sitä kokemustaan hän hyödyntää monella tavalla seuratessaan päähenkilöittensä elämää. Raakel on ollut lottana -  tästä ajasta Laitonen kertoo esikoisromaanissaan Valinta (Tammi 2022, 480 s.). 

Rauhan tultua Raakel etsii monen nuoren tavoin paikkaansa sodasta toipuvassa Suomessa. Mieluisa työpaikka löytyy yllättävältä taholta. Raakel joutuu kestämään sen että hänen valintansa ei täytä vanhempien toiveita. 

Romaanin ajan kuvaus on hyvin uskottavaa, samoin päähenkilöitten henkinen repaleisuus. Rakkaus on paljolti se mikä pitää mielensä murtaneet kasassa. Laitosen kieli ja aiheet ovat arkipäiväisiä, kerronta hiottua ja henkilöt ristiriitoineen kaikkiaan hyvin uskottavia. Raakel kuuluu selkeästi kirjallisuutemme vahvoihin naisiin. Oman miellyttävän lisän romaanin lukemiseen tuo Helsinkiä tuntevalle paikkojen kuvaus vuosikymmenten takaa.  

 Olisi ilo lukea Raakelin myöhemmistäkin elämänvaiheista. Kirjailija kirjoittaa parhaillaan käsikirjoitusta Valinta-romaaniin perustuvalle elokuvalle. 




sunnuntai 1. lokakuuta 2023

Kjell Westön Molly & Henry.

Kjell Westön Molly & Henry. Romaani sotavuosilta (suom. Laura Beck, Otava 2023, 509 s.) on kuvaus helsinkiläisten keskiluokkaisten ihmisten elämästä vuosina 1939-1941, pääpaino ajanjaksossa, jota olemme tottuneet kutsumaan välirauhaksi. Romaanin alussa talvisodan raastavina kuukausina Molly on näyttelijäkiertueella Ruotsissa ja Henry toimittajana rintamalla.

Molly on niittänyt mainetta filmitähtenä. Ikää on alkanut kertyä ja yli 30-vuotiaalle näyttelijättärelle ei liikene enää loistokkaita rooleja ei elokuvissa eikä teatterissa. Ruotsin kiertueella on tarkoitus kerätä tukea sotivalle Suomelle. Molly pohtii kautta romaanin taiteilijan asemaa ja naisen syrjintää teatterin maailmassa. Katkeralta tuntuu kun aikaisemmat ansiot unohtuvat nopeasti.

Ruotsissa Molly murehtii myös rakastamansa miehen Henry kohtaloa. Henry on Hufvudstadsbladetin toimittaja. Henryn kirjoituksista Molly osaa lukea että niiden sävy on sotakuukausien myötä muuttunut. Palattuaan rintamalta Henry ajautuu todelliseen ahdinkoon, kun välit toimituksen johtoon heikkenevät niin että hän ei enää saa kirjoittaa reportaasejaan. Lehti ei halua julkaista juttua mielisairaalaan joutuneesta sotilaasta Sinänsä Henry ymmärtää ja hänet on kurssitettukin siihen että sodasta saa kirjoittaa vain voittajan näkökulmasta.

Romaanin keskiössä on Helsinki. Välirauhan Helsinkikin on kuin huonosti voiva leikkauspotilas. Vaikka Henry ja Molly liikkuvat lukijallekin tutuissa paikoissa, on kuin kaiken yllä olisi pelottava odotus. Tuleeko uusi sota vai ei.

Sota on muuttanut Mollyn ja Henryn ystävä- ja sukulaispiiriä. Moni ystävä ja sukulainen on kaatunut. Mollyn sisaren mies haavoittunut. Lukija pakostakin etsii yhtymäkohtia Ukrainan sotaan. Kirjailija kertoo romaanin jälkisanoissa aloittaneensa kirjan kirjoittamisen 2019. Tavoitteena oli romaani, joka ei kertoisi hänen sukunsa historiasta. Kirjailijan toinen isoisä kaatui talvisodassa helmikuussa 1940 ja toinen jatkosodassa elokuussa 1941. Henryn samaistan monestakin syystä kirjailijaan itseensä. Kirja myös vilisee 1940-luvun kulttuuriväkeä, osa omalla nimellään, osa peitenimellä – moni on aika helppo tunnistaa.

Kirjan päähenkilöt ajautuvat tilapäiseen välirikkoon, jonka aikana kumpikaan ei voi erityisen hyvin. Etenkin Henryn mieltä painaa jatkuvasti hänen käyttäytymisensä 1918 tapahtumissa. Vaikka hän kuinka miettii, hän ei pysty kertomaan niistä Mollylle. Kaikesta huolimatta hän vähitellen myöntää itselleen että hän rakastaa Mollyä, rakkautensa myöntää myös Molly.    

Romaanissa on samaa lumovoimaa mitä on ollut Westöön monessa aikaisemmin ilmestyneessä romaanissa. Vaikka kaiken yllä on sodan aiheuttama ahdistus ja näköalattomuus, on sittenkin olemassa toivoa.              

  


Juha Ruusuvuori:Keskusteluja vainajien kanssa

Juha Ruusuvuori selvittää romaanissaan Keskusteluja vainajien kanssa (WSOY 2024, 238 s.) sukulaistensa perimmäistä olemusta. Helpointa on ot...