sunnuntai 30. huhtikuuta 2023

Enni Mustosen Kasvattitytär

Enni Mustosen uuden romaanisarjan Rouvankartanon tarinoita avausteos ”Kasvattitytär” lunastaa varmasti heti paikkansa soljuvien kertomaromaanein ystävien parissa. Aika tavalla eksoottiseltakin tuntuu lukea uusmaalaisten kartanoiden elämänpiiristä ja niiden asukkaista vuosina 1774-1775. Herrasväki elää omassa kuplassaan, vaikka 17-vuotias romaanin päähenkilö Hedda Noora Lilliehöök välillä joutuukin melkein tekemään oikeita töitä.

Hedda on joutunut kasvattityttäreksi tätinsä perheeseen. Hänen Ruotsissa asuva perheensä on köyhtynyt ja lapseton täti haluaa Hedddan omaan kartanoonsa kasvatettavaksi. Hyvin nuorena Hedda kuitenkin joutuu emäntäpiian sijaiseksi yhdessä sukunsa kartanoissa. Kartanoelämän kuvaus ja ylipäätään ajan kuvaus on romaanissa Mustomaiseen tapaan huolellisesti tutkittua ja kiehtovaa, hieno tietopaketti.   

Oman ulottuvuutensa tarinalle tuo Heddan rakastuminen tai oikeastaan jo pikkutyttönä alkanut ihastus. Kaikki ei kuitenkaan suju ihan niin kuin Hedda olisi halunnut, mutta naimisiin Hedda kuitenkin päätyy. Hätkähdyttävää on ajatella miten tietämättömiä naisen elämään liittyvistä asioista – kureliivejä, hopeiden kiillottamisia, kapioiden nimikointia ja poloneesin askelkuvioita lukuun ottamatta – nuoret naiset olivat.   

Romaanin lukemista helpottaa alun sukutaulu ja henkilöiden taustojen esittely, karttalehti kartanoiden sijaintipaikoista, 1700-luvun sanaston selitysosio ja kattava luettelo monipuolisesta lähdemateriaalista. Kartanoissa liikutaan Mäntsälässä, Pornaisissa, Sipoossa ja Tuusulassa.      

Hedda Nooran esikuva on Hedvig Eleonoora Lilliehöök (1756-1833), tätinsä Hedvig Juliana Nordenskiöldin kasvattitytär, Nordenskiöldin suvun miniä ja Frugårdin kartanon emäntä.

Olen saanut kirjan kustantajalta. 




  

.

maanantai 24. huhtikuuta 2023

Satu Vasantolan Kun isä osti Merenkurkun

 ”Minun muistini oli sammalen alla piilevä suonsilmä.”

Satu Vasantolan Kun isä osti Merenkurkun (Tammi 2023, 256 s.) on tarina tyttärestä joka huolehtii isästä, jonka elämä on täynnä loputtomia uusia alkuja ja käänteitä. Mistään ei kuitenkaan tule mitään. Romaanin kertoja on lapsesta asti tottunut kantamaan huolta isästä, aavistamaan tulossa olevaa, estämään kohtausten tuhoisat seuraukset, viemään hoitoon, pitämään yhteyttä isää hoitavaan henkilökuntaan, rakastamaan ja vihaamaan.

Kun Vasantola pohti voisiko hän kirjoittaa kirjan isästään ja siinä ohessa myös omasta elämästään, hän lopulta rohkeni kysyä asiaa isältä. Flinkkilä & Kellomäki – ohjelmassa hän kertoi neljä kertaa kysyneensä isältä voisiko hän kirjoittaa kirjan. Isä mukaan hänen suurin haaveensa on, että tytär kirjoittaisi hänestä kirjan.

Romaanin maanis-depressiivisellä Erikillä mania ja masennus seuraavat toisiaan. Maanisen periodin aikana isä suunnittelee ostavansa jopa Raippaluodon sillan, koko Merenkurkun ja rakentavansa sinne uuden New Yorkin. Erikin elämä on ollut ylä- ja alamäkeä, mutta sairaus on tehnyt hänestä ennalta-arvaamattoman. Kun isän tanssikengät ovat poissa, tietää tytär että nyt on lähdettävä etsimään isää. Romaanissa retki vie läpi Suomen.  

Romaani on sukellus sairaan henkilön mielenmaisemaan. Se on myös sairaskertomus siitä, miten psyykkisesti sairasta meillä hoidetaan tai jätetään hoitamaan. Ennen kaikkea häkellyttävää on omaisten väheksyntä hoitamisessa. Saman olen kokenut monessa eri paikassa ja moneen kertaan muistisairaan omaisen hoitamisessa. Romaani on myös matka tyttären mielen maisemaan, lapsuuden muistoihin, eletyn elämän läpikäymiseen.

Vasantola kirjoittaa taiturimaisesti mielen hajoamisesta, omaisen huolesta, voimattomuudesta, turhautumisesta. ”Pitäisi jaksaa hymyillä ja myötäillä, paitsi ymmärtää ja odottaa, niin helvetin monessa paikassa pitäisi niellä kaikki kiellot ja selän kääntämiset, mutta kurkkuni oli nielemisestä kulunut, sen pinta hiertynyt rikki, kaikki uusi kirveli.”  

Romaani ei ole kuitenkaan pelkkä sairaskertomus, se on myös kertomus pyyteettömästä rakkaudesta ja välittämisestä. Kaiken kehyksenä on tämän päivän kesäinen Suomi. Rankasta aiheesta huolimatta kirjanm kerronta on kaunista ja ajatonta.   


  

Juha Ruusuvuori:Keskusteluja vainajien kanssa

Juha Ruusuvuori selvittää romaanissaan Keskusteluja vainajien kanssa (WSOY 2024, 238 s.) sukulaistensa perimmäistä olemusta. Helpointa on ot...