Enni Mustosen uuden romaanisarjan Rouvankartanon tarinoita
avausteos ”Kasvattitytär” lunastaa varmasti heti paikkansa soljuvien kertomaromaanein
ystävien parissa. Aika tavalla eksoottiseltakin tuntuu lukea uusmaalaisten
kartanoiden elämänpiiristä ja niiden asukkaista vuosina 1774-1775. Herrasväki
elää omassa kuplassaan, vaikka 17-vuotias romaanin päähenkilö Hedda Noora
Lilliehöök välillä joutuukin melkein tekemään oikeita töitä.
Hedda on joutunut kasvattityttäreksi tätinsä perheeseen. Hänen
Ruotsissa asuva perheensä on köyhtynyt ja lapseton täti haluaa Hedddan omaan
kartanoonsa kasvatettavaksi. Hyvin nuorena Hedda kuitenkin joutuu emäntäpiian
sijaiseksi yhdessä sukunsa kartanoissa. Kartanoelämän kuvaus ja ylipäätään ajan
kuvaus on romaanissa Mustomaiseen tapaan huolellisesti tutkittua ja kiehtovaa,
hieno tietopaketti.
Oman ulottuvuutensa tarinalle tuo Heddan rakastuminen tai
oikeastaan jo pikkutyttönä alkanut ihastus. Kaikki ei kuitenkaan suju ihan niin
kuin Hedda olisi halunnut, mutta naimisiin Hedda kuitenkin päätyy.
Hätkähdyttävää on ajatella miten tietämättömiä naisen elämään liittyvistä
asioista – kureliivejä, hopeiden kiillottamisia, kapioiden nimikointia ja poloneesin
askelkuvioita lukuun ottamatta – nuoret naiset olivat.
Romaanin lukemista helpottaa alun sukutaulu ja henkilöiden
taustojen esittely, karttalehti kartanoiden sijaintipaikoista, 1700-luvun
sanaston selitysosio ja kattava luettelo monipuolisesta lähdemateriaalista.
Kartanoissa liikutaan Mäntsälässä, Pornaisissa, Sipoossa ja Tuusulassa.
Hedda Nooran esikuva on Hedvig Eleonoora Lilliehöök
(1756-1833), tätinsä Hedvig Juliana Nordenskiöldin kasvattitytär, Nordenskiöldin
suvun miniä ja Frugårdin kartanon emäntä.
Olen saanut kirjan kustantajalta.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti