Minna Lindgren: Seniorikapina

Minna Lindgrenin Seniorikapinasta (Teos 2026, 224 s.) selviää mitä meidän vanhojen ihmisten pitäisi tehdä. Joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Yli 70-vuotiaita on reilu miljoona. Keskustelu eläkkeiden leikkaamisesta tai eläkeläisten osallistumisesta nykyisen talous- ja velka-ahdingon helpottamiseen käy kiihkeänä.

Kirjailija Minna Lindgren on oivaltanut mitä eläkeläisten oikeasti pitäisi tehdä. Seniorikapina on pikemminkin käsikirja miten senioriväki pääsee vallan kahvasta kiinni kuin tavanomainen romaani.

Kaikki alkaa romaanissa siitä kun samassa tuttavapiirissä moni havahtuu, että hänen syntymäpäivänsä on 24.8.1945. Suomeen syntyi ko. päivänä eli yhden vuorokauden aikana enemmän lapsia kuin koskaan aikaisemmin tai sen jälkeenkään.

Kekseliäät synttärisankarit päättävät järjestää 24.8.1945 syntyneille syntymäpäivänjuhlan Helsingin Kansalaistorilla. Juhlat järjestetään ja siitä alkaa senioriväen järjestäytyminen Kudonnan Ystävät ry:n riveihin ja sitä kautta osallisiksi yhteiskunnalliseen mullistukseen.

Yhteistyökumppaniksi saadaan Elokapinalliset ja niinpä nuoret ja vanhat päättävät ottaa vallan käsiinsä juuri sopivasti käsillä olevissa eduskuntavaaleissa. Eduskunnan valtaavat yli 65-vuotiaat. Heidän joukossaan 75-85 -vuotiaat ovat suurin ryhmä. Kaiken kaikkiaan yli 65-vuotiaita on eduskunnan jäsenistä kaksi kolmasosaa. Vanhin edustaja on yli 100-vuotias. Kolmasosa edustajista on alle 30-vuotiaita.

Romaanissa kapinan käynnistämiseen tarvitaan muutama tulisieluinen vanhus, joka on kyllästynyt seuraamaan ”maailmanmenoa” toimettomana. On otettava käyttöön järeät keinot.

”He olivat kyllästyneet seisomaan ilmastoisovanhempien riveissä eduskuntatalon portailla joka perjantai, he näkivät, etteivät Elokapinan aktiot enää herättäneet huomiota, Rollaattori-marsseista puhumattakaan, eivät he tienneet mihin Akvistimummojen kampanjat ja ilmastoseminaarit pystyivät vaikuttamaan.”      

Voisiko se mikä tapahtuu romaanissa, tapahtua elävässä elämässä. Minna Lindgren on kirjoissaan napakasti puuttunut moniin seniorien elämää kaventaviin ilmiöihin. Kukapa olisi parempi kapinakenraali kuin Lindgren, vaikka onkin vielä alaikäinen. Niin vetävää ja uskottavaa on hänen tekstinsä.