Niina Niskasen Harakanmuna (Otava 2026, 470 s.) on kirjailijan Palvelijattaret-sarjan ensimmäinen osa. Kirja on kertomus sisaruksista, jotka syksyllä 1915 tulevat Helsinkiin. Sisaruksista vanhin Milda, 16 on lähtenyt junalla kohti Helsinkiä. Veli on luvannut järjestää hänelle työpaikan. 12-vuotias pikkusisko on karannut ja onnistuu pääsemään samaan junaan Mildan kanssa. Tyttöjen keskustelu ja yhteenotot junassa paljastavat heti millaiset välit heillä on.
Milda ei missään nimessä halua pikkusiskoa ristikseen. Hän
on lähtenyt pois kotoa aloittaakseen uuden elämän. Tytöt saavat kumpikin
työpaikan, Amilda eli Milda arkkitehti-perheestä ja Ellida eli Lelu tohtori
Kittelbergin hoitolaitoksesta.
Kummallekin selviää hyvin pian millainen on palvelijan tai
pikkupiian (Lelu) asema. Ei riitä että heidän yläpuolellaan on
työnantaja-perheen herra ja rouva. Sitä ovat myös muut heitä vanhemmat ja
pidempään perheissä olleet palvelijat. Vaikka teet työsi miten hyvin, et saa
kiitosta keneltäkään. Pieninkin rike on syy rangaistuksiin.
Tytöt päätyvät lopulta saman professoriperheen
palvelukseen. Lelulla on hyvin vilkas mielikuvitus ja hän ei millään tahdo
alistua palvelijan asemaan, jossa on toteltava kaikkia ja suvaittava millaista
käytöstä hyvänsä. Lelu nimittää uuden työpaikkansa taloudenhoitajaa
Pahaneidiksi. Keittäjä ottaa Lelun siipiensä suojaan. Perheen äiti hoitaa
kasveja. Lapsilla on ruotsalainen lastenhoitaja.
Milda yrittää
parhaansa mukaan selviytyä omin voimin ja keinoin. Lelu pitää jatkuvasti
yhteyttä veljeensä, mutta veljen seura ei liiemmin kiinnosta Mildaa. Milda ei
perimmältään ole ilkeä pahemmin muita kohtaan kuin Lelua. Lelu sairastaa
migreeniä, joka nujertaa hänet aika ajoin työkyvyttömäksi. Milda ei Lelun
pahimpienkaan kohtauksien aikana halua ymmärtää sairasta eikä sairautta.
Romaanin tapahtumat ulottuvat maaliskuuhun 1918.
Helsingissä tilanne on jo hyvin vaikea ruokapulan takia jo vuonna 1917.
Tyttöjen veli ystävineen on mukana punaisten valmistautumisessa tuleviin
yhteenottoihin. Lelu on kiinnostunut yhteiskunnan kuhinoista ja kuitenkin Milda
on se joka romaanin lopulla joutuu osalliseksi taisteluihin.
Niskanen kertoo hyvin uskottavasti palvelijoiden kohtelusta
ja heidän elämänsä näköalattomuudesta. Kirjailija on perehtynyt kuvaamaansa
aikakauteen hyvin. On helppo kuvitella kulkevansa pitkin Helsingin katuja yli
sata vuotta sitten.
Olen saanut kirjan kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti