Voisi väittää että lukupiirit ovat muotia, muodikas tapa kokoontua yhteen kaikkia osanottajia kiinnostavan asian pariin. Frida Skybäckin Lukupiiri maailman laidalla (suom. Annamari Typpö, WSOY 389 s.) kertoo lukupiiristä joka kokoontuu Skånessa Ljuskärin rantakaupungissa, lähellä Ystadia. Lukupiiriläiset ovat tuttuja toisilleen jo nuoruusvuosiltaan. Nyt lukupiiri on saanut kaksi harvinaista vierasta. Maailmanmaineeseen yltäneen näyttelijän, Mariannen. Toinen vieras on Amerikasta tullut Patricia, joka on saapunut toistamiseen paikkakunnalle selvittämään sisarensa Madeleinen katoamista yli kolmekymmentä vuotta sitten.
Romaani on toisaalta dekkarimainen – samalla kun kerrotaan
tästä päivästä, kerrotaan takautuvasti myös kaikesta siitä mitä Madeleinelle aikanaan
tapahtui. Se on sukellus kanssaihmisten kyvyttömyyteen tulla hyvin toimeen
toistensa kanssa. Mutta se on myös kuvaus ystävyydestä ja rakkaudesta, joka
todella kestää melkein mitä vaan.
Punaisena lankana on vapaaseurakunnan ilmapiiri ja seurakunnan
papin käyttäytyminen. Kaikki keritään yhteen lopussa ehkä tarpeettomankin
yllätyksettömällä tavalla. Lukupiirikään ei oikein ehdi kokoontua kun kaiken
aikaa on vireillä monta muuta asiaa. Tärkeimpänä kesäjuhlien järjestäminen.
Romaani kuvaa uskottavalla ja viehättävällä tavalla eri
sukupolvien suhtautumista yrittämiseen, elämässä selviytymiseen ja rakkauteen. Hotellia
pyörittävä 68-vuotias Mona on tyttärensä mielestä liian vanha yrittäjäksi,
mutta Mona itse kokee vielä pystyvänsä mihin vain. Ja avukseen hän saa
näyttelijäystävänsä ja tämän lapsenlapsen. Elämänmakuinen romaani, joka samalla
on hieno puheenvuoro lukemisen tärkeydestä ja siitä miten se rikastuttaa
elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti