Pauliina
Rauhalan esikoisteos Taivaslaulu (Gummerus 2013) sai monia palkintoja ja siitä
on tehty näytelmäkin. Äidinkielen opettajan kirjoittama romaani kosketti
lukijoita. Synninkantajat (Gummerus 2018, 367 s.) on tarina vanhalestadiolaisten
elämästä 1970-luvulla pienellä Pohjanmaan paikkakunnalla. Kirjan kertojina on
alakouluikäinen Aaron, hänen isoisänsä (isänisä) Taisto, mummo Aliisa (äidinäiti)
ja Aliisan tytär Auroora.
Taisto on kalastaja, maallikkosaarnaaja ja seurakuntansa
vanhin, tinkimätön uskossaan ja puuhissaan. Aliisa laulaa kirkkokuorossa, osallistuu
diakoniapiiriin eikä vahdi vääränlaiseen mieheen rakastuvaa tytärtään. Aaron
rakastaa ja ihailee molempia isovanhempiaan. Pienen pojan maailmassa pitäisi
olla vain rakastavia ihmisiä eikä Rauhanyhdistyksen tiukkojen sääntöjen
vahtijoita.
Synninkantajat on koskettava, hitusen ahdistavakin kuvaus
omaan uskoonsa käpertyvien ihmisten ahdasmielisyydestä. Taiston tinkimättömyys
on hyvin epäinhimillistä ja hänen tekoihinsa ja ajatuksiinsa on
luonnonrakkaudesta huolimatta vaikea samaistua millään tavalla.
Aliisa on uskovainen, joka todella rakastaa läheisiään.
Senkin jälkeen kun Aliisa on saanut kirjeen Rauhanyhdistyksen johdolta, hän on
toiveikas. ”Valo värjäsi taivaalle juovia, jotka kiermursivat korkealle niin kuin
oranssit ja punaiset polut. Usko muuttui, onneksi. Se tervehtyisi taas,
vaikkakin järkytyksen ja torjunnan kautta. Hän selviäisi tästä. yhteisö
selviäisi tästä.”
Romaanissa on myös tämän päivän matkaaja, joka etsii
vastausta siihen miksi Rauhanyhdistyksen yhteisöllinen vaikutus oli niin suuri.
Matkakertomukset jäävät kuitenkin irralliseksi.
Paljon paremmin tarinaa kantaa ja vie eteenpäin monenlaiset
lainaukset niin Raamatusta kuin muustakin kirjallisuudesta.
Luonto on keskeisessä osassa kirjassa. Se lohduttaa ja
kannattelee ihmisiä, joiden on välillä vaikea ymmärtää mitä ympärillä ihan
oikeasti tapahtuu. Romaanin kieli on kuulasta ja kaunista. Välillä kietoo
sisäänsä kaiken raskaan ja käsittämättömän mitä tapahtuu.
Ravisteleva ja tärkeä
romaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti