sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Kuka on oikea kirjailija

Ruotsalainen, hyvin arvostettu ja moninkertaisesti palkittu kirjailija Kerstin Ekman (synt. 1933) kertoo uusimmassa romaanissaan Huijareiden paraati (suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, Tammi 2014, Ruotsissa 2011) kirjailijasta, joka ei ole kirjojensa oikea kirjoittaja. 
Kustantajan mukaan kyseessä on omaelämäkerrallinen ilottelu, jossa kertojana on kirjailija itse. Ilmiötä nimitetään autofiktioks eli kirjallisuudeksi, jossa kirjailija esiintyy päähenkilönä ja kertojana. Romaanin tapahtumat ovat enemmän tai vähemmän peräisin kirjailijan omasta elämästä. 
Oikeita henkilöitä ja tapahtumia vilisee Huijareiden paraatissa runsaasti. Se oikea kirjailija on mukana Ruotsin kulttuurielämässä juohevasti ja omanarvontuntoisesti. Muut kirjailijat mainitaan nimiltä ja tapahtumat ovat juuri sitä mitä ne ovat.
Romaanin kirjailija Lillemor Troj paistattelee julkisuuden valokeilassa. Kaikki menee hyvin, kunnes hän saa käsiinsä käsikirjoituksen, joka kertoo totuuden hänen ja haamukirjailijan suhteesta ja toiminnasta.   
Haamukirjailija saa yhä vähemmän ja vähemmän arvostusta kirjailijalta. Naiset ovat ajautumassa tilanteeseen jossa kummankin olisi vähitellen aika tulla toimeen omillaan. Mutta näin haluaa ja olettaa vain Lillemor itse, Babba on toista mieltä ja niin kaiken paljastava käsikirjoitus lähtee seikkailulle. Aivan kutkuttavan ihastuttava tilanne. 
Minua viehättivät romaanissa enemmän kummankin henkilön elämästä kertovat tarinat. Heidän keskinäinen voimienmittelönsä tuntui hieman vieraalta. Ehkäpä käynnissä onkin kaiken aikaa kirjailija-minän ja hänen toisen-ei-niin-kirjoittavan minänsä välinen vuoropuhelu ja taistelu. 
Kieltämättä ruosalaiseen kulttuurielämään ja etenkin sen kirjalliseen puoleen sai uusia näkökulmia. 
Pakostakin Huijareitten paraatia lukiessa tulee mieleen ihastuttava Katherine Pancolin romaanipaketti: Krokotiilin keltaiset silmät (suom. Marja Luoma), Kilpikonnien hidas valssi (suom. Lotta Toivanen) sekä Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin (suom. Lotta Toivanen, Bazar). Niissä kirjailija ja haamukirjailija ovat sisaruksia. Pancolin kirjat kuvaavat molempien naisten hyvin vaiherikasta elämää laajemminkin. Ranskan kulttuuripiireissä ei liikuta ollenkaan. Pääpaino tarinoissa on ihmissuhteiden sekamelskassa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Enni Mustonen: Kartanonrouva

Enni Mustosen Rouvankartanon tarinoita II-osa Kartanonrouva (Otava 2024; 318 s.) vie lukijan Mäntsälään Nordenskiöldin Nummisten Frugård -ka...