keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Erilaisuudesta synti mestariromaani

Kirjastossa joutuu Tommi Kinnusen Neljäntienristeystä (WSOY 2014) jonottamaan ystäväni laskelmien mukaan yli kaksi vuotta. Häntä huolettaa onko mikään lainattavista kirjoista enää lukukelpoisessa kunnossa kun jonossa on 900 lainaajaa.

Kustantajaltakin kirja oli lopussa, kun Hesari kehui Tommi Kinnusen esikoisromaanin "maasta taivaaseen". Kehuista mikään ei ollut aiheeton. Harvoin on esikoisteos ollut näin valmis kirja kuin Neljäntienristeys on. Kirjassa eletään kirjailijan synnyinseudulla Kuusamossa. Kertojina ovat kolmen sukupolven ihmiset: 1800-luvulla syntynyt, uraa uurtavaa työtä tehnyt kätilönä tekevä Maria, hänen valokuvaaja-tyttärensä Lahja ja Lahjan aviomies Onni sekä heidän miniänsä Kaarina. Hyvin keskeisessä roolissa on myös Kaarinan aviomies Johannes.

Maria tekee työtään olosuhteissa, jotka tämän päivän katsannon mukaan ovat lähes ylitsepääsemättömät. Kunnankätilö haetaan apuun vain silloin kun synnytys ei suju normaaliin tapaan. Kuolleita lapsia ja synnytykseen menehtyneitä äitejä riittää. Maria itse on saanut aviottoman tyttären. Lahjan isästä, apteekkarista ei ole isäksi. Hän on kiinni sisarissaan. Maria on vahva nainen, joka kestää elämän kaikki iskut, myös häntä viimeisinä elinvuosina runtelevan sairauden. Marian elämän vertauskuvana on romaanissa talo, jonka hän rakennuttaa vähitellen pala palalta. Talo on pitkä ja huoneita täynnä.

Kun Marian rakennuttama talo tuhoutuu tulipalossa, ryhtyy uuden talon rakentajaksi vävy Onni. Hänen talonsa pitää olla korkeampi kuin Kuusamon uuden kirkon. Kirkonkylä rakennetaan saksalaisten tuhoamisen jälkeen uudelleen. Neljäntienrsiteykseen kohoaa rakennus toisensa jälkeen. Onnille talon suuruus on samanlainen pakkomielle kuin Mariallekin aikanaan. Ikäänkuin talon koko kompensoisi elämän kaikki muut puutteet.

Suuren talon uumeniin uhkaa kadota niin Onnin vaimo Lahja kuin hänen poikansa Johanneksen  vaimo Kaarinakin. "Hän on luullut, että he ovat jo perhe, joka on jostain syystä jakautunut epätasaisesti talon ääripäihin". Kaarinan ahdistuksen syynä on anoppi. Anopin murtaa aviomies, joka ei pysty olemaan aviomies.

Onni havahtuu erilaisuudesta voimasta lopullisesti sodassa. Hän yrittää tehdä kaikkensa jotta hän olisi kunnollinen aviomies ja hyvä isä. Mutta retket Ouluun tihenevät. Siellä on ihminen, jota Onni kokee oikeasti rakastavansa. Homous on tuohon aikaan rikos. Se koituu myös Onnin kohtaloksi.

Häpeä ja kyvyttömyys kohdata oikeasti elämän mukanaan tuomia ongelmia, ovat keskeisenä elementtinä kaikkien Kinnusen hienon romaanin ihmisten elämässä. Mutta kuuluisa miesten puhumattomuus, naisten ulospäin purkautuva paha olo ja kaiken yllä leijuva vääjäämätön tuho, on Neljäntienristeyksessä kuvattu ennen kokemattomalla intensiteetillä.

"Kenenkään epäonnisuuteen ei koskaan viitata eikä vastoinkäymisistä puhuta edes perheen sisällä. Kun kenenkään taakkaa ei jaeta tai pulmia ei edes mainita ääneen, ei niille voi hakea ratkaisuja."
      
Kuusamolaisen suvun jäsenten kautta Tommi Kinnunen kertoo suomalaisten miesten ja naisten elämisen historian 1800-lopulta 1900-luvun loppupuolelle. Romaanin tunnelma vangitsee lukijan vääjäämättä. Se on merkillisellä tavalla niin loppuun ajateltu ja viimeistelty. Kertomisen vahvuutta lisännee se että kirjailija myöntää ammentaneensa aineksi romaaniin oman sukunsa vaiheista. Kunnankätilön esikuvana on Kinnusen isoisoäiti.

Kun kehuin romaania, joku kysyi minulta mitä Kinnunen sitten ennen on tehnyt. 41-vuotias mies on aikaisemmin kirjoittanut näytelmiä ja kabareita. Kaiken kaikkiaan hän on Helsingin Sanomien haastattelun mukaan kirjoittanut romaania vuoden ja kolme kuukautta, siitä puoli vuotta niin että kustantaja oli kuvioissa.

Minulta on tivattu että pitäisi antaa pisteitä. Jos vitonen on korkein, niin annan viisi pistettä.    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaksi melkein oikeaa kirjaa

Kirjahyllyssäni on oma osasto elämäkerroille. Kirjat ovat aakkosjärjestyksessä ja kohdassa T on nyt kaksi kirjaa, joiden takakannessa on nim...