maanantai 13. toukokuuta 2019

Markus Ahosen hieno Sieluttomat


Aina on ilahduttavaa kun kohdalle osuus ennestään tuntemattoman kirjailijan hyvin ja huolella kirjoitettu kirja. Markus Ahosen Sieluttomat (WSOY 2019, 473 s.) on juuri sellainen. Sieluttomat on viides dekkari, jossa päähenkilönä on rikoskomisario Isaksson. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Meduusa, Palava sydän, Jäljet ja Sydämenmurskajaiset.

Sieluttoman rikokset tapahtuvat Helsingissä. Ne on tarkoin suunniteltuja, jopa niin että niitä harjoitellaan monta päivää ja monta kertaa etukäteen. Kaikki tapahtuu Ravellin Boleron mukaan. Musiikki alkaa soida vähitellen lukijankin päässä. Bolero soi rikollisjengin neljän miehen korvissa alusta loppuun.  

”Rummut soittivat samaa toistuvaa ja kiihtyvää rytmiä Akin päässä. Ryöstöuutinen oli vihdoin päätynyt myös nettiin”.  

Kaikki kietoutuu Sieluttomissa vanhoihin tapahtumiin. Jokaisella rikoksen tekijällä on takanaan menneisyyden painolasteja. On kostoa ja syyllisyyttä. Takaumia on hyvin paljon, jopa niin että tarkkaavainen lukija erehtyy välillä siinä mikä oikeastaan liittyy mihinkin. Kerronta on psykologisesti hienovaraista ja hyvin uskottavaa.

Poliisit ovat ymmällä ja ymmärtävät että uusia rikoksia tapahtuu, vaikka he kuinka yrittävät päästä selville mitä on tekeillä ja kuka tekee. Dekkarimaiseen tyyliin he ovat melkein aina oikeassa ja selvittely etenee sopivan hitaasti.

Markus Ahonen on taiturimainen kirjoittaja. Kaikki on punottu yhteen taitavasti ja huolellisesti.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Riitta Kylänpään Utelias mieli Claes Andersonin elämä

  Riitta Kylänpään Claes Anderssonin elämästä kertova Utelias mieli (Siltala 2020, 352 s.) vastaa elävästi ja hienosti siihen kaikkeen mitä ...