Tanskalainen
Jens Andersen on kirjoittanut hienon elämäkerran Astrid Lindgrenistä. Astrid
Lindgren. Tämä päivä, yksi elämä (suom. Kari Koski, WSOY, 435 s.) kertoo pitkän
elämän (1907 – 2002) eläneestä kirjailijasta.
Kirjailija
ehti olla mukana monessa. Astrid Lindgren pääsi jo 16-vuotiaana paikallislehden
toimittajaharjoittelijaksi ja sai kirjoittaa vaativistakin aiheista. Nuoren
tytön elämä mutkistui, kun hän sai pojan ja joutui sijoittamaan lapsen vieraaseen
perheeseen.
Kesti
muutaman vuoden ennen kuin Astrid sai Lassen omaan kotiinsa. Astrid avioitui ja
sai tyttären. Hän teki erilaisia sihteerin töitä monta vuotta. Vuonna 1945
ilmestyi Peppi Pitkätossu ja siitä alkoi menestyksekkään kirjailijan ura.
Moni
meistä on lukenut Lindgrenin kirjoja lapsilleen ja lastenlapsilleen ja ihastellut niiden kieltä ja
tarinoita. Lindgren seurasi kiinteästi kaikkea mitä lastenkasvatuksesta
kirjoitettiin ja mitä siitä keskusteltiin. Astrid ei koskaan menettänyt uskoaan
siihen, että lapsen kyky luoda mielikuvituksessaan uusia maailmoja koituu vielä
pitkällä tähtäimellä sivilisaation pelastukseksi.
Yhteiskunnasta
kiinnostunut, mutta politiikkaa vain sivusta seuraava kirjailija pillastui kuin
Ruotsin verotus saavutti hänen kohdallaan huippunsa 1970-luvulla, veroprosentti
oli 102. Lindgren sai kirjoituksillaan Palmen hallituksen kärsimään
vaalitappion. Loppuelämänsä Lindgren oli aktiivinen eläinoikeus- ja
ympäristöaktivisti.
On helppo
hyväksyä Astrid Lindgrenin elämänasenne: ”Tämä päivä, yksi elämä. Elämä voi
olla ohi yhdessä päivässä, ja yksi päivä voi tuntua kokonaiselta elämältä.” Astrid Lindgrenin elämänfilosofian ydinajatus
oli Jens Andersenin mukaan saada lyhyessä ajastaan maan päällä irti
mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyvää.
Viisaasta naisesta rakkaudella ja kunnioitukselle kirjoitettu mukaansatempaava ja monipuolinen elämäkerta. Rakastan ja arvostan Pepin äitiä aikaisempaa enemmän kun tiedän enemmän hänen elämästään ja elämänfilosofiastaan.
Luin tuon Lindgrenin elämäkerran vuoden alussa. Lapsena Lindgren oli suosikkini. Kuitenkin tuossa elämäkerrassa oli paljon sellaista, joka tuli uutena minulle. Mielenkiintoinen elämä. Oikeastaan Saariston lapsetkin avautui sen jälkeen erilailla, sitä kiinnitti huomionsa eri asioihin. ”Tämä päivä, yksi elämä. Elämä voi olla ohi yhdessä päivässä, ja yksi päivä voi tuntua kokonaiselta elämältä.” jää mieleen.
VastaaPoista