Kari Häkämiehen Kaksoiselämää

Huomaamatta Reijo Mäen dekkarit ovat muuttuneet Kari Häkämiehen kirjoiksi.  Siinä missä Mäen Turku-dekkarit ovat alkaneet liiaksi muistuttaa toisiaan, ovat Häkämiehen tarinat muuttuneet kiinnostaviksi. Häkämiehen viides dekkari Kaksoiselämää (Teos 2018, 352 s., 2018) pureutuu Turussa tapahtuviin hämäräperäisiin tapahtumiin vuosien takaa.

Kari Häkämies on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja, entinen ministeri, kansliapäällikkö, kansanedustaja, ylijohtaja, kaupunginjohtaja ja kunnanjohtaja. Eli kun hän kirjoittaa politiikasta ja ylempien virkamiesten ja tavallisimpienkin poliisien työstä, hän tietää ja tuntee taustat. Ja se tekee Kaksoiselämästäkin kiehtovan.

Kolmea murhaa selvittävät keskusrikospoliisin tutkijat Heikki Söder ja Matti Joronen. Poikamies-Jorosella ei ole perhehuolia, hän elää oman mielensä mukaan ja noudattaa omaa vapauttaa myös työssään. Hän voi lähteä tekemään kotitarkastuksen ja palattuaan retkeltään, pyytää esimieheltään Söderiltä luvan kotitarkastuksen tekemiseen. Joronen on myös perussuomalainen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu. Söderin perhehuolet keskittyvät tällä kertaa teini-ikäiseen poikaan, joka on luisumassa ei-toivotuille-poluille.

Dekkarin perusolemuksen mukaisesti naiset ovat kauniita, mutta samalla myös uraa luovia tohtoreita tai juristeja. Miehistä osa on nykypäivän irtosuhteilla työntäyteistä elämäänsä höystäviä uraohjuksia, osa perinteisempiä miehisyyttään ja osaamistaan uhoavia uroita.

Häkämies on kaivanut dekkariinsa tällä kertaa vuosikymmenten takaiset säästöpankki-kriisit. Rivien välistä voi arvailla kenestä pankkimiehestä kulloinkin on kyse. Turun-tautia voi kuvata monella tavalla ja Häkämiehen tarina on varmaan yksi mielenkiintoisimmista.

Samalla kertaa asiallinen, älykäs ja riittävän vauhdikkaasti yllätyksellistä loppuratkaisua kohti etenevä dekkari.