R.M. Rosenbergin Vapaaherratar (Tammi 2023, 441 s.) on Hakoisten naiset -romaanisarjan toinen osa. Ensimmäinen osa Hakoisten Anna ilmestyi 2022. Uusi romaani ei ole jatkoa edelliselle. Romaanien päähenkilöt ovat kumpikin asuneet ja emännöineet Hakoisten kartanoa. Vapaaherrattaressa eletään 1790-luvun viimeistä vuosikymmentä.
Helena Elisabeth von Burgerhausen on aikanaan avioitunut everstiluutnantti
Erik Abraham Leijonhufvudin kanssa ja päätynyt kahden kartanon emännäksi. Leijonhufvudit ostavat velkaisen Hakoisten
kartanon ja alkavat vähitellen kunnostaa sitä. Everstiluutnantti hallitsee myös
Mustialan puustellia eli virkataloa kuolemaansa saakka. Romaanin alussa
everstiluutnantti on palannut katkeroituneena ja suomalaiseen upseerikuntaan
pettyneenä Kustaa III:n sodasta (1788-1790). Suomen sodasta (1808-1809) palaa aikanaan
terveytensä menettänyt ainoa poika. Helenan harteille jää selviytyminen tyttäriensä
kanssa kartanon pyörittäminen. Mieltä painaa myös kahden tyttären heikot mahdollisuudet
”avioliittomarkkinoilla”. Avioliitot ovat tärkeitä myös tyttären perheelle. Jos
tytär päätyy miniäksi varakkaaseen sukuun on siitä hyötyä myös hänen
vanhemmilleen.
Helena on niin vahvasti romaanin päähenkilö, että muut
jäävät pakostakin hänen varjoonsa. Jotain samanlaista on Rosenbergin
romaaneissa kuin Kaari Utrion teoksissa. On helppo eläytyä romaanin henkilöiden
elämään ja ajatusmaailmaan. Lukija oppii millaista elämää yläluokka eli: mitä
he söivät, miten pukeutuivat, miten kohtelivat työntekijöitään, miten
avioliitot solmittiin ja miten sairauksia hoidettiin. Utrion romaaneissa usein
pääjuonena oli miten nuori nainen saa rakastamansa miehen ja vähän
päivänvastoinkin.
Vapaaherrattaressa on hienosti kuvattu Helenan rakkautta
mieheensä, vaikka tämä sodan jäljiltä onkin henkisesti nujerrettu. Osa
suomalaista upseeristoa ei pysty hyväksymään ollenkaan Suomen siirtymistä
Venäjän vallan alle, yksi heistä on Erik Leijonhufvud.
Mielenkiintoiseksi romaanin
tekee se, että kirjailija asuu nykyisin Hakoisten kartanossa. Hän kuuluu
kartanoa omistavaan sukuun. R.M. Rosenberg on historiaan perehtynyt filosofian
tohtori. Hakoisten kartanosta löytyneet tilikirjat, perukirjat ja kirjeet ovat
siivittäneet kirjailijaa luomaan aineistosta kiinnostavan historiallisen
romaanin.
