Seppo Jokisen Viimeinen vääntö (Kultosaari 2025, 343 s.) on kirjailijan ilmoituksen mukaan viimeinen ja samalla kolmaskymmenes Komisario Koskinen -sarjan teos. Varmaan moni muukin lukija kuin minä on tarttunut uuteen Koskis-kirjaan hieman vapisevin käsin viime vuosina. Ei kai Koskinen vaan jää eläkkeelle ? Viimeisen väännön takakannessa paljastetaan, että eläkkeellähän Sakari Koskinen on jäämässä.
Nyt on vain vielä kerran Koskisen annettava ja lukijan
saatava taidonnäyte komisarion ammattitaidosta. On merkillisiä päälle käymisiä
ja valtakunnan tason terapeutin katoaminen. Tutkimukset junnaavat tuttuun
tapaan paikoillaan ja uusia vahinkoja pääsee tapahtumaan. Ennen eläkepäivien
koittamista Koskinen katoaa kahden viikon lomalle. Työkaverit saavat selville
että mies matkaa Australiaan katsomaan samoja paikkoja, mitä Koskinen
työkavereineen kolusi Australian maratonin jälkeen. Mutta kukaan ei tiedä minkä
takia Australia ja miksi juuri nyt.
Kun hyväntuulinen ja virkistynyt mies palaa lomalta alkaa
rikosten tutkimisessakin uusi puristus. Vaikka töitten päättyminen häämöttää
Koskisen mielessä, harmittaa työkavereitten puolesta nimitykset, joilla
Koskisen lähtö korvataan. Seppo Jokinen on hyvin kuvannut miltä työkavereista
tuntuu kun pidetty ja arvostettu esimies jää pois töistä. Eikä tilanne tunnu
Koskisestakaan pelkästään hyvältä. Onneksi hän on saanut yksityisasiansa
kuntoon.
Kiitos Seppo Jokinen
ja kiitos Sakari Koskinen. Mikä ilo on ollut liikkua paikasta toiseen
Tampereella. Se on ollut entiselle tamperelaiselle enemmän kuin mieluista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti