sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Mankellia verkkaisesti

Olen vankkumaton Henning Mankellin ihailija. Olen kuunnellut häntä kirjamessuilla sekä Lilla Teaternissa Helsingissä kun hän oli esiintymässä mosambikilaisen teatteriseurueensa kanssa.

Ruotsalaiset saappaat (suom. Kari Koski, Otava 2015, 495 s.) on kertomus kirurgista, joka epäonnistuneen leikkauksen jälkeen on vetäytynyt yksinäiselle saarelle Tukholman ulkosaaristoon. Yli 70-vuotias mies joutuu vähitellen myöntämään että hänen toimintakykynsä on heikentynyt ja elämä umpeutumassa kaikin tavoin. Kun Fredrikin talo palaa, hän joutuu asumaan saarellaan asuntovaunussa.

Mankell on dekkareitten kirjoittaja siinä missä romaanikirjailijakin. Ruotsalaiset saappaat on hieno sekoitus molempia. Taloja palaa useampia ja tuhopolttajan löytyminen on Fredrikille elintärkeää, koska aluksi häntä epäillään oman talonsa polttamisesta.

Siinä missä Fredrik on monella taholla epäonnistunut ihmissuhteissaan, hän on pystynyt sopeutumaan saaristolaiselämään ja siihen liittyvien henkilöiden elämänmenoon. Romaani on rytmiltään melko verkkainen. Päähenkilön elämänvaiheet avautuvat vähitellen. Samantapaisen salaperäisyyden verho on monen muunkin henkilön ympärillä aluksi. Verhoa nostetaan vain pieni pala kerrallaan.


Mankellin teksti vangitsee lukijansa. Olipa kirja sitten dekkari tai romaani.           


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti