Jenni Räinän Vaino (Otava 2025, 255 s.) kertoo Isonvihan ajasta vuonna 1715 Pohjois-Pohjanmaalla. Lukiessa hiipii mieleen vääjäämättä ajatus että tämä on kuvausta myös siitä mitä ympärillämme käynnissä olevissa sodissa - etenkin Ukrainassa - tapahtuu. Venäläisten sotilaiden julmuudet Isonvihan vuosina ovat järkyttäviä ja voisi melkein väittää uskomattomia. Mutta Jenni Räinän tutkimusten mukaan kaikki saattoi tapahtua juuri niin kuin hän kuvaa.
Jenni Räinä on
oululainen kirjailija, joka voitti Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon
teoksellaan Metsä meidän jälkeemme (2019). Hänen esikoisromaaninsa on Suo
muistaa (2018). Metsässä ja suolla ollaan Vainossakin koko ajan.
Köyhän töllin
lapsilta katoaa ensin isä ja vähän myöhemmin myös äiti. Valpurille ja hänen veljilleen
ei jää muuta mahdollisuutta kuin paeta venäläisiä kasakoita. Heitä patistaa
myös liikkeelle mökissään eristyksissä asuva kalastajan leski, jonka luona
pakolaiset poikkeavat.
”Teijän häätyy
mennä kauas teistä ja poluista. Ette voi kulkia tuttuja reittejä kun sinne ne
pirutkin hakeutuu. Kulkekaa jokivarren mettiä yötä myöten niin ne eivät teitä
nää.”
Vaino on karua
luettavaa. On suoranainen ihme että karkulaiset ylipäätään selviytyvät
hengissä. Sotilaita on joka puolella eivätkä he tunne armoa ketään kohtaan. Räinän
kuvaamilla lapsilla on kärsivällisyyttä ja niukoissa oloissa opittuja taitoja.
Räinä kertoo
kirjan jälkisanoissa että kirjassa kuvattu nimismies Gustaf Gabrielsson
Lillbäck ja hänen poikansa Gustaf Gustafsson ovat todellisia historiallisia
henkilöitä. Venäläiset sieppasivat nimismiehen kolme poikaa ja poikien serkun
Kirstoffer Toppeliuksen. Toppelius päätyi palvelijaksi Venäjällä ja palasi
myöhemmin jalkaisin Suomeen. Hänen pojanpojanpoikansa oli Zacharias Topelius.
Nimismiehen pojista keskimmäisestä tuli venäläisten renki. Hänet kastettiin ortodoksiksi ja hänelle annettiin uusi nimi ja uusi isä. Aikalaisten mukaan hän oli julmempi kuin venäläiset konsanaan. Hän anoi armahdusta kuningattarelta, mutta se hylättiin ja hänet teloitettiin. Monia ”ryssänrenkejä” kuningatar armahti.
Olen saanut kirjan kustantajalta.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti