Jenni Räinä: Vaino

Jenni Räinän Vaino (Otava 2025, 255 s.) kertoo Isonvihan ajasta vuonna 1715 Pohjois-Pohjanmaalla. Lukiessa hiipii mieleen vääjäämättä ajatus että tämä on kuvausta myös siitä mitä ympärillämme käynnissä olevissa sodissa - etenkin Ukrainassa - tapahtuu. Venäläisten sotilaiden julmuudet Isonvihan vuosina ovat järkyttäviä ja voisi melkein väittää uskomattomia. Mutta Jenni Räinän tutkimusten mukaan kaikki saattoi tapahtua juuri niin kuin hän kuvaa.

Jenni Räinä on oululainen kirjailija, joka voitti Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan Metsä meidän jälkeemme (2019). Hänen esikoisromaaninsa on Suo muistaa (2018). Metsässä ja suolla ollaan Vainossakin koko ajan.

Köyhän töllin lapsilta katoaa ensin isä ja vähän myöhemmin myös äiti. Valpurille ja hänen veljilleen ei jää muuta mahdollisuutta kuin paeta venäläisiä kasakoita. Heitä patistaa myös liikkeelle mökissään eristyksissä asuva kalastajan leski, jonka luona pakolaiset poikkeavat.

”Teijän häätyy mennä kauas teistä ja poluista. Ette voi kulkia tuttuja reittejä kun sinne ne pirutkin hakeutuu. Kulkekaa jokivarren mettiä yötä myöten niin ne eivät teitä nää.”

Vaino on karua luettavaa. On suoranainen ihme että karkulaiset ylipäätään selviytyvät hengissä. Sotilaita on joka puolella eivätkä he tunne armoa ketään kohtaan. Räinän kuvaamilla lapsilla on kärsivällisyyttä ja niukoissa oloissa opittuja taitoja.

Räinä kertoo kirjan jälkisanoissa että kirjassa kuvattu nimismies Gustaf Gabrielsson Lillbäck ja hänen poikansa Gustaf Gustafsson ovat todellisia historiallisia henkilöitä. Venäläiset sieppasivat nimismiehen kolme poikaa ja poikien serkun Kirstoffer Toppeliuksen. Toppelius päätyi palvelijaksi Venäjällä ja palasi myöhemmin jalkaisin Suomeen. Hänen pojanpojanpoikansa oli Zacharias Topelius.

Nimismiehen pojista keskimmäisestä tuli venäläisten renki. Hänet kastettiin ortodoksiksi ja hänelle annettiin uusi nimi ja uusi isä. Aikalaisten mukaan hän oli julmempi kuin venäläiset konsanaan. Hän anoi armahdusta kuningattarelta, mutta se hylättiin ja hänet teloitettiin. Monia ”ryssänrenkejä” kuningatar armahti.

Olen saanut kirjan kustantajalta.