Ann-Christin Antellin esikoisteoksen Puuvillatehtaan varjossa (Gummerus 2021, 335 s.) kerrotaan että kyseessä on Puuvilla-tehdas sarjan 1. osa. Kirjailija on lopuksi kertonut taustaa romaanilleen. Se perustuu kirjailijan sanojen mukaan osittain historiallisiin faktoihin, mutta kirjan tapahtumat ja henkilöhahmot ovat fiktiivisiä. Kaikki saa alkunsa siitä kun englantilainen John Barker (1791-1854) saapuu Turkuun ja perustaa sinne puuvillatehtaan. Barker on aikaisemmin ollut mukana perustamassa Finlaysonin tehdasta Tampereelle. Kokonaisuuden kannalta ei ole väliä onko kirjan henkilöillä esikuva oikeassa elämässä vai ei.
Ajan kuvana kirja on mainio ja lisäarvoa siihen saa
turkulainen tai Turun ystävä, koska se on kertoo 1800-luvun Turusta. Päähenkilönä
on nuorena leskeksi jäänyt Jenny Malmström. Pian miehensä kuoleman jälkeen hän
menettää myös pienen poikansa ja palaa isänsä pappilaan Kaarinaan. Sieltä käsin
Jenny osallistuu Turun Rouvainyhdistyksen (yleisemmin Rouvaväenyhdistyksen)
työhön. Alkajaiseksi hän saa tehtäväkseen suostutella tehtailija Barkerin
rakentamaan työntekijöilleen uusia asumuksia. Isä-Barker siirtää tämänkaltaiset
tehtävät pojalleen, opintojensa jälkeen Euroopasta kotiutuneelle, hieman
ylimieliseltä vaikuttavalle Fredrik Barkerille.
Samaan aikaan Jenny tutustuu myös suomenmieliseen opettajaan
Kosti Vanhaseen. Alkaa kolmen aikuisen välinen kisa siitä kuka saa kenetkin.
Lupaus siitä että kyseessä on Puuvillatehdas-sarjan 1. osa, saa lukijan
aavistamaan miten Jennyn kosijoiden käy. Kuvitelma horjuu kieltämättä pahasti
siinä vaiheessa kun Fredrik Barker avioituu varakkaan ruotsalaisen suvun
kaunottaren kanssa.
Romaani on onnistunut yhdistelmä ajankuvausta ja
romantiikkaa. Rouvainyhdistys on monen
tärkeän työväestön elinolosuhteita parantavan hankkeen alullepanijana ja
toteuttajana. Maksajina ovat Turun suuret yritykset, ensimmäisenä useimmiten
Pehr Fredric von Rettig. Lisäväriä tuo Koroisten piispanlinnan raunioiden
löytyminen ja niihin liittyvät kaivaukset.
Viihdekirja parhaimmillaan. Historiallisen puitteet tuovat
uskottavuutta ja lisäväriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti