Lähes täydellinen Tumma

Miten joku osaakin kirjoittaa näin hyvän kirjan!

Ja on onnistunut nyt jo kolme kertaa. Kati Hiekkapellon Kolibri (Otava 2013) teki minusta kerta heitolla esikoiskirjailijan ihailijan. Kehuminen ja ihailut jatkuivat Suojattomissa (Otava 2014, vuoden johtolanka -palkinto 2014). Kolmas rikostutkija Anna Feketestä kertova dekkari Tumma (Otava 2016, 300 s.) yltää täydellisesti aikaisempien teosten tasolla.

Kirjailija on asunut Serbian unkarilaisalueella ja on työskennellyt maahanmuuttajien opettajana. Nykyisin hän asuu vanhalla maatilalla Hailuodossa. Kirjojen käännöksiä on myyty yhdeksään maahan.

Trilogian rikostutkija Anna Fekete on maahanmuuttaja, Serbian unkarilainen. Isä ja toinen veljistä on kuollut. Serbiassa asuu hänen äitinsä ja veli, joka on lähtenyt vanhaan kotimaahansa rakentamaan uutta elämää kotiuduttuaan suomalaisesta alkoholistien hoitopaikasta.

Uudessa dekkarissa Anna on lomailemassa Serbiassa. Jo ensimmäisenä iltana hänen käsilaukkunsa varastetaan ja varkauden selvittämisestä lähtee liikkeelle rikosten sarja, joka liittyy Annan isän kuolemaan. Tarina on rakennettu oivallisesti, siinä ei ole mitään päälle liimattua eikä ylimääräistä. 

Tietysti naispoliisilla on oma henkilökohtainen elämänsä. Annalla ei ole vakituista miesystävää eikä suurempaa halua perheen perustamiseen. Miellyttävä mies löytyy Serbiassa kotikaupungin poliisiasemalta, mutta mutkikkaaksi tämänkin suhteen kehittely Annalle koituu.


Musta avaa silmät vähemmistöryhmän elämälle. Unkarilaisten asema Serbiassa ei ole ongelmaton. Niin kuin ei minkään vähemmistön. Eurooppaa ravisteleva pakolaisten tulva ja heidän salakuljettamisensa on kirjassa mukana. Hyvä niin! 

Tumman eittämätön opetus että mihinkään hyvään ei pidä uskoa ilman kritiikkiä ja perusteellista arviointia.  

Tumma

Kommentit

Suositut tekstit