Jari Järvelä: Rakastan Eva Braunia

Jari Järvelän Rakastan Eva Braunia (Tammi 2023, 324 s.) on satiirinen ja veijarimainen kertomus mitä tapahtuu kun Eva Braunin päiväkirjoja alkaa löytyä hyvin yllättävistä paikoista. Muutenkin Hitleriin ja natsiaikaan liittyvää esineistöä ilmaantuu kerääjien iloksi myyntiin. Kun ollaan keskellä Järvelän luomaa tarinaa ei sekään kummastuta miksi Suomesta tehdään Hitlerin elämään liittyviä löytöjä.

Eva Braunin elämästä tiedetään hyvin vähän ja sen tähden uusien päiväkirjojen ilmaantuminen on hämmästyttävää. Vähemmän hämmästyttävää se on kotkalaiselle nuorelle naiselle Johannalle, jonka ystävät tempaavat hänet mukaan päiväkirja-seikkailuun. Johannan isoäiti on opettanut hänelle vanhaa saksalaista kaunokirjoitusta sütterliniä.  Johannan ystävätär tietää tämän ja on siitä syystä saksalaisen miehensä kanssa värväämässä Johannaa Evan päiväkirjojen kirjoittajaksi. Ne muutamat sivut, jotka oikeista päiväkirjoista on löydetty, on kirjoitettu vanhalla goottilaisella tyylillä.

Eläytyminen Evaksi alkaa vähitellen kiehtoa Johannaa. Tarinaan liittyy vähitellen Hitler-aineiston innokas saksalainen kerääjä. Eli romaanissa eletään monella tasolla. On se mitä tapahtuu päiväkirjan sivuilla Evalle ja tietysti siinä ohella myös Adolfille. Aina Eva ei oikein ymmärrä elämänkumppaniaan ja etenkin sitä miten yliolkaisesti tämä käyttäytyy kun Eva on mukana erilaisissa tilaisuuksissa. Johtaja ei silloin välitä Evasta tippaakaan. Eivät Evankaan tunteet aina ole kovin myönteisiä. Johtaja on hänelle Susi. 

Toisella tasolla eletään tätä päivää Kotkassa ja sen ympäristössä. Romaanin viehätys tulee juuri tästä monitasoisuudesta. Välillä lukiessa unohtuu että Evan päiväkirjat eivät ole aitoja ja niissä kerrotut tarinan ja tapahtumat vain olettamuksia.

Oivaltavaa on Hitlerin haikailu miten paljon parempi kirjoittaja Eva on kuin hän.

Taisteluni-kirja oli ilmestynyt vuonna 1925. Kolme vuotta ilmestymisensä jälkeen sitä oli myyty kolmisentuhatta kappaletta, mikä ei siihen aikaan ollut Saksassa kummoinenkaan kirjamyynti… Sitten kaikki muuttui. Pari vuotta myöhemmin kirjaa oli myyty jo lähes satatuhatta kappaletta ja kolmekymmentäluvun lopussa jo kuusi miljoonaa. Hääparit saivat Saksassa vihkimisen  yhteydessä Raamatun sijasta taisteluni-kirjan.    

Olen velvollisuudentuntoisesti palauttanut aina lainaamani kirjan. Yhden poikkeuksen olen tehnyt. Lainasin 1960-luvun puolivälissä Taisteluni-kirjan äitini serkulta. En koskaan palauttanut kirjaa. Kirja on luetun oloinen, kulunut. Sitä lienee tutkinut sukulaismies, kommunisti.

Kirja on painettu 1942. Ensimmäisessä osassa Tilinteko on mielenkiintoinen merkintä (24.-32. TUHAT) ja toisessa osassa Kansallissosialistinen liike (24.-27.TUHAT). Kirjan kannessa on hakaristi ja selkämyksessä neljä kullattua kotkaa, jotka seisovat hakaristin päällä.