keskiviikko 17. elokuuta 2016

Vähän kuin Downton Abbeyssä



Olen niin vankkumaton Downton Abbey -fani että olisin jaksanut seurata kartanon väen edesottamuksia tv-sarjasta vaikka kuinka kauan. Lohdukkeeksi Otava tarjoaa sarjan käsikirjoittajan Julian Fellowesin romaanin Belgravia (suom. Markku Päkkilä, 477 s.).

Romaani alkaa vuodesta 1815, jolloin Lontoon yläluokan nuorukaiset lähtevät kirjaimellisesti suoraan tanssiaisista Waterloon taisteluun. Kuten kunnon viihderomaanin kuvioihin kuuluu parhaimmat nuorukaiset ja upseerit kaatuvat. Ja heitä jää suremaan oman perheen lisäksi aika usein myös nuori nainen, joka on odottanut milloin häntä kositaan ja rakkaus voidaan sinetöidä.  

Näin käy varakkaan kauppiasperheen tyttärelle Sophialle. Nuorten viimeisestä kohtaamisesta alkaa kahden eri suvun yhteiset ja erilliset ongelmat. Belgravia on salaisuuksien ihastuttava vyyhti. Välillä lukija tietää enemmän kuin, välillä vähemmän kuin kirjan henkilöt. Fellowes on punonut romaanin täyteen erilaisia ja eriasteisia valtataisteluja.

Hämmentävää on miten häikäilemättä yläluokkaan kuuluvat vanhemmat ovat tyytymättömiä lapsiinsa. Sama pätee myös Sophian isään, kauppiaaseen, joka yrittää kaikin keinoin saada säätyläisten hyväksyntää itselleen ja perheelleen. Poika vain ei halua mukautua isänsä toiveisiin.

Romaanin palveluskunta on ahneempaa ja vähemmän isäntäväelleen uskollista kuin Downton Abbeyssä. He ovat kiinteästi mukana kirjan juonikuvioissa. Tällä kertaa työsuhteetkin ovat hieman höllemmässä.


Belgravia on ansiokas historiallinen viihderomaani. Monien sen henkilöiden kohtalo on yllättävän armoton ja juonittelut välillä hieman epäuskottavia. Ei korvaa Downton Abbey -haikailua.    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hannele Cantell: Sekunnit ennen kaatumista

Hannele Cantellin Sekunnit ennen kaatumista (Tuuma 2022, 237 s.) on rehellinen ja tarkka kuvaus miten elämä muuttuu kun sairaus yllättää. Ca...